Hae sivustolta
MUSEOIDEN KEHITTÄMINEN
 

Peli-infoa ja vilkasta keskustelua Tarinat peliin -hankkeen kolmannessa tarinatyöpajassa

Tarinat peliin -hankkeen kolmas ja samalla kevään viimeinen tarinatyöpaja järjestettiin 5.3.2018 Tekniikan museolla. Työpajassa oli tällä kerralla noin 20 osallistujaa.

Työpaja aloitettiin jo perinteeksi muodostuneella tarinaleikillä, josta syntyi seuraava tarina:

Koska mennään pelimaailmaan seikkailemaan, joten lähden hurjasti innostuen metsään. Siellä taivas olisi lapsille paljon mukavaa ja kreikankielistä opittavaa sekä elämyksiä.



Koulutuksen alku meni jälleen Anne Kalliomäen johdolla tarinoiden tärkeyteen ja tarinallistamisen käsitteeseen tutustuen. Keskustelu oli vilkasta, ja kun Anne kysyi, mitä hyötyä tarinoiden hyödyntämisestä on museoille, osallistujat toivat esiin muun muassa seuraavia asioita:

  • Kävijöiden sitouttaminen museoiden sisältöihin.
  • Tarinat mahdollistavat museomielikuvan muokkaamista positiivisemmaksi.
  • Tarinoiden avulla on mahdollista välittää tietoa ja tukea oppimista.


Osallistujien joukosta heitettiin myös sellainen ajatus, että mikäli museoiden tarinoita käytetään peleissä tai virtuaalisissa sovelluksissa, museot voisivat hyödyntää suunnittelussa enemmän nykyhetken parikymppisiä. Nämä ihmiset ovat näet tottuneet peleihin ja virtuaalisisältöihin ja osaavat odottaa niitä myös käydessään museoissa.


Yritysyhteistyöstä keskusteltaessa eräs osallistujista mainitsi, että museoiden sisällöistä olisi hyvä olla pelintekijöille samanlainen tietopankki kuin kuvauspaikoista elokuvaväelle.



Keskustelujen jälkeen osallistujat pääsivät täyttämään stooripuita ja miettimään tarina-aihioita omien organisaatioidensa näkökulmasta. Lue stooripuusta tarkemmin ensimmäistä tarinatyöpajaa käsittelevästä jutusta.



Puheenvuoro pelialalta ja tarinapuiden hedelmiä

Iltapäivän puolella saatiin tarinointiin pelialan näkökulmaa, kun Mikko Honkakorpi (Tigerhat Games Oy) pääsi puhumaan. Mikko puhui sekä pelien tarinoista että pelialan kanssa kommunikoimisesta.



Mikko kertoi, että museoille hyötypeleihin keskittyneet yritykset ovat pelien suunnittelussa ja toteutuksessa viihdepeliyrityksiä suoraviivaisempia yhteistyökumppaneita, koska ne ovat tottuneet tekemään tilaustöitä ja pelejä muiden ehdoilla. Viihdepeleihin keskittyneet yritykset ovat myös mahdollisia, ja osa niistäkin tekee tilaustöitä, mutta enimmäkseen viihdepuolella toteutetaan pelintekijöiden omia ideoita. 



Viihdepuolella museoiden valttina ovat sisällöt, jotka liittyvät tiettyihin paikkoihin, historiallisiin tapahtumiin tai ajanjaksoihin, ja näitä sisältöjä pelintekijät voivat hyödyntää monella tavalla omissa tuotoksissaan. Keskustelussa todettiin, että ongelmaksi muodostuu se, kuinka museot voisivat hinnoitella näitä sisältöjä ja asiantuntemustaan tai kuinka ne pystyisivät tarjoamaan juuri oikeanlaista sisältöä ja yhteistyökumppanuutta oikeanlaiseen peliprojektiin. Ajatus keskitetystä sisältötietokannasta nousi jälleen esiin, ja Mikko mainitsi, että aina on mahdollista ottaa yhteyttä Neogamesin yhteyshenkilöihin, jotka tuntevat suomalaiset pelialan yritykset ja osaavat ehkäpä ohjata yhteistyöstä kiinnostuneita kyselijöitä eteenpäin.

Olipa museon kohteena hyöty- tai viihdepelifirma, on Mikon mukaan hyvä tiedostaa se, että peliala on hyvin visuaalinen. Kun peliin liittyvää tarinaa tai tarinoita esittelee pelialan ihmisille, tarina on hyvä visualisoida. Konseptigrafiikka, storyboard ja video ovat arkipäivää pelialan kanssa kommunikoitaessa.

On myös syytä muistaa, että pelin tyyppi vaikuttaa siihen, kuinka tärkeässä roolissa tarina on pelissä. Tarinapainotteiset pelit vaativat pelaajalta sitoutumista ja ovat peliyrityksille usein kalliimpia ja vaivalloisempia tuottaa kuin yksinkertaiseen perusideaan perustuvat mobiilipelit, joissa ei välttämättä tarvita tarinaa lainkaan. Tarinoiden roolia ja pelin käsikirjoitusta kannattaakin miettiä tarkkaan ja mahdollisimman alussa projektia.

Mikko muistutti myös, että pelejä ei ole helppo tehdä. Yleisö pitää eniten peleistä, jotka mahdollistavat pelaajan oman onnistumisen ja oppimisen ja pystyvät olemaan riittävän haastavia olematta turhauttavia. Tällaisia pelejä ei onnistuta tekemään, jos tavoitteena on vain tehdä peli, vaan tekijöiden on todella haluttava tehdä peli.


Mikon puheenvuoron jälkeen päästiin jatkamaan ideointia. Kun osallistujat olivat valinneet tarinapuidensa parhaat ideat, ne arvioitiin ja esiteltiin muille. Ryhmä oli jälleen puhelias, sillä tarinapuiden hedelmistä saatiin aikaan mielenkiintoisia keskusteluja ja jatkoideoita.



Entä mitä seuraavaksi?

Tämä oli toistaiseksi Tarinat peliin -hankkeen viimeinen tarinatyöpaja tänä keväänä. Hankkeessa suunnitellaan kuitenkin jo vastaavien teemojen sisällyttämistä myös Museoliiton koulutusohjelman tuleviin koulutuksiin.

------------------------------------------------
Tässä vielä muutama linkki ja vinkki verkostoihin ja ryhmiin, joissa voi oppia pelialasta ja kontaktoida pelialan toimijoita:

Neogames
IGDA (the International Game Developers Association) Finland järjestää maksuttomia kokoontumisia eri puolilla Suomea. Nämä ovat avoimia kaikille.
Serious Gaming Cluster
Serious Gaming Cluster, ryhmä Facebookissa
Play Finland, ryhmä Facebookissa