Kestävän kehityksen toimintaohjelma

1. MUSEOLIITTO TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ 

Luonnonympäristössä tapahtuvilla muutoksilla on kasvava vaikutus museoiden toimintaan tämän strategiakauden aikana. Museoilta odotetaan sekä toimia ilmastonmuutoksen hidastamiseksi että varautumista ilmastonmuutoksen seurauksiin. Suomen museoliitto tuottaa koulutusta ja selvityksiä ja rohkaisee museoita käynnistämään kehittämishankkeita, joilla museoiden on mahdollista keventää hiilijalanjälkeään, vähentää kiinteistö- ja toimintamenojaan sekä ehkäistä ilmastonmuutoksen vaikutuksia kokoelmiin ja tuottaa sisältöjä ilmastonmuutokseen liittyvistä aihepiireistä. Ilmastonmuutos ja paine kestävän kehityksen huomioivien ratkaisujen löytämiseen tarjoavat museoille mahdollisuuksia asiantuntijuuden osoittamiseen. 

-Museoliiton strategia 2018-2023 

Suomen museoliitto on vuonna 1923 perustettu museoalan keskusjärjestö, jolla on 215 yhteisöjäsentä. Jäsenet ylläpitävät yli 400 museokohdetta, joista yli 300 on ammatillisia museoita. Museot ovat esimerkiksi kulttuurihistoriallisia museoita, taidemuseoita ja tiedekeskuksia. 

Museoliitto valvoo museoiden etua ja pitää ääntä niiden puolesta, edustaa museoita alan yhteisissä kysymyksissä ja toimii museoiden yhteistyöverkostona. Liiton toiminta jakautuu edunvalvonta- ja viestintäpalveluihin, koulutus- ja kehittämispalveluihin, Kookos-kokoelmahallintapalveluihin sekä hallinto- ja tukipalveluihin. 

Suomen museoliitto tuottaa uusia työkaluja ja käytäntöjä museoiden toiminnan helpottamiseksi ja kehittämiseksi. Museoliitto koordinoi kansallisia ja kansainvälisiä hankkeita sekä ylläpitää museoiden yhteispalveluja. Merkittävä osa Museoliiton toimintaa ovat museoammattilaisille suunnatut täydennyskoulutukset.

Museoliitto omistaa Museokortin takana olevan yrityksen, FMA Creations Oy:n. Museokortti-palvelun tehtävä osana Suomen museoliiton strategiaa on museoiden näyttelytoimintojen tukeminen kasvattamalla museoiden kävijämäärää ja pääsylipputuloja. Lisäksi yhtiön markkinoinnilla ja viestinnällä on merkittävä rooli näkyvyyden lisäämisessä ja museobrändin rakentamisessa.  

Vuonna 2020 yhtiö on laajentanut toimintaansa muihin palveluryhmiin, joilla autetaan museoita menestymään digitaalisessa toimintaympäristössä. Uusia palveluryhmiä toteutetaan yhtiön tytäryhtiön, Yhteinen perintö Oy:n kautta ja yhdessä John Nurminen säätiön kanssa. Ensimmäinen uusi palvelu on Digimuseo.fi. 

Museoliitto ja FMA Creations Oy toimivat kahdessa eri toimipisteessä Helsingin keskustassa. Museoliiton toimisto sijaitsee osoitteessa Annankatu 16 B 50. Toimistotilan pinta-ala on 210 neliömetriä. FMAC:n toimisto sijaitsee osoitteessa Fredrikinkatu 39 C 22. Toimitilan pinta-ala on 60 neliömetriä. Molemmat toimistot sijaitsevat 1900-luvun alkupuolella rakennetuissa kivitaloissa. Toimistotilat ovat vuokrattuja. Henkilökuntamäärä yhteensä on 24 työntekijää.

1.1. Kestävän kehityksen ohjelman taustat 

Kestävän kehityksen ohjelman päätavoite on tuoda organisaatioomme lisää tietoa ja osaamista kestävään kehitykseen liittyen. Ohjelma sisältää suuntaviivat, joiden avulla voimme koko henkilökunnan voimin tehdä parempia valintoja vastuullisen ja kestävän toiminnan lisäämiseksi. Ohjelman ja siihen liittyvän hiilijalanjälkilaskurin avulla voimme kohdentaa toimenpiteitämme kohteisiin, joissa niillä on suurin vaikutus ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Ohjelma kattaa sekä Suomen museoliitto ry:n, FMA Creations Oy:n ja Yhteinen perintö Oy:n toiminnan. 

Museoliiton kestävän kehityksen toimintaohjelmaa laadittaessa on otettu huomioon YK:n Agenda 2030 - kestävän kehityksen tavoitteet. Näistä 17 tavoitteesta omassa kestävän kehityksen ohjelmassamme painottuvat ne tavoitteet, joihin koemme voivamme vaikuttaa eniten aikataulut ja resurssit huomioon ottaen. Näitä ovat “Ilmastotekoja”, “Vastuullista kuluttamista” ja “Edullista ja puhdasta energiaa”. 

1.2. Nykyisen ympäristötyön pohja 

Museoliiton kestävän kehityksen ohjelman koostaminen aloitettiin joulukuussa 2019, jolloin koko henkilökunta osallistui Vihreä kädenjälki -työpajaan. Työpajassa keskusteltiin, miten organisaatiomme voisi lisätä kestävyyttä ja vastuullisuutta omassa toiminnassamme. Työpajan konkreettinen tulos oli lista, jossa on 26 vinkkiä kestävämmän toiminnan suuntaviivoiksi.  

Työpajan jälkeen työyhteisöön perustettiin kestävän kehityksen KEKE-työryhmä, johon kuuluu edustaja kaikista organisaation kuudesta tiimistä. Vuonna 2020 työryhmä osallistui Museoliiton järjestämään Sanoista ekotekoihin –koulutukseen, jonka osana KEKE-työryhmä laati kestävän kehityksen toimintaohjelman. 

Heinä-elokuussa 2020 työryhmä laski järjestön hiilijalanjäljen vuodelta 2019. Laskurissa arvioitiin päästöjä viidellä eri osa-alueella: matkustaminen, palvelut ja tapahtumat, energia, jäte ja hankinnat. 

Työryhmä jatkaa toimintaansa myös koulutuksen päätyttyä ja siitä tulee osa Museoliiton pysyvää toimintaa. Ryhmää täydennetään tarvittaessa henkilökunnan toiveiden mukaan.

Jatkossa kestävän kehityksen teemojen esillä pitäminen on työryhmän vastuulla ja se on jatkuva prosessi. Oman toiminnan ohjaamista sekä muuttamista entistä kestävämpään muotoon toteutetaan esimerkiksi kehittämällä, ideoimalla ja keskusteluttamalla. 

Tavoitteena on, että kestävän kehityksen ajattelu läpäisee organisaatiomme kaikkea toimintaa. Kestävän kehityksen ohjelma toimii konkreettisena ohjenuorana henkilöstöllemme. Ohjelmaa toteuttamalla voimme vähentää hiilijalanjälkeämme ja olla omalta osaltamme esimerkkinä museo- ja järjestökentällä. 

2. KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTAOHJELMAN PERIAATTEET 

Oman toiminnan kehittämisen lisäksi Museoliitolla on mahdollisuuksia vaikuttaa myös muihin. Museoliitto kannustaa museoita ottamaan kestävän kehityksen näkökulmat laajasti huomioon omassa toiminnassaan. Tukemalla ja kouluttamalla museoiden henkilökuntaa voimme auttaa museoita kohdentamaan omat toimenpiteensä eniten vaikutuksia tuoviin asioihin, kuten energiankäyttöön ja liikkumiseen. Samalla Museoliitto voi tukea museoiden tärkeää roolia yhteiskunnallisen, kulttuurisen ja sosiaalisen kestävyyden lisäämisessä. 

Parhaassa tapauksessa ohjelmamme voi toimia inspiraationa koko museokentälle. Haasteena on kuitenkin se, että museoiden toiminta eroaa Museoliiton toiminnasta, eikä ohjelmassa ole esimerkiksi konkreettista museoiden näyttelyiden rakentamiseen tai kokoelmien hallintaan liittyvää ohjeistusta.

Museoliitto voi kuitenkin tuoda esiin viestinnässään kokemuksia ohjelman laatimisesta ja antaa vinkkejä kestävän kehityksen ohjelman luomiseen yleisellä tasolla. Museoliitto on tuottanut vuonna 2010 museoille suunnatun opaskirjasen KEKE - Museot ja kestävä kehitys, joka tarkastelee teemaa erityisesti museoiden toiminnan näkökulmasta. 

3.KÄYTÄNNÖN YMPÄRISTÖTYÖN OSA-ALUEET JA TOIMINTATAVAT 

3.1. Matkustaminen

Museoliiton hiilijalanjäljestä suurin osa on henkilökunnan matkustamisesta aiheutuvia päästöjä.

Matkustamisesta aiheutuvien päästöjen minimoimiseksi matkustamisen välttämättömyyteen tulee kiinnittää huomiota. Kun matkustaminen työn puolesta on välttämätöntä, valitaan ympäristöystävällisin matkustustapa. 

Lentomatkustaminen tulee rajata minimiin. Kun lentomatkustaminen on välttämätöntä, suositaan suoria lentoja ja selvitetään mahdollisuutta kompensoida matkustamisesta aiheutuneet päästöt. Kotimaan työmatkoissa suositaan joukkoliikennettä. Majoittumispalvelut ostetaan vastuullisesti toimivilta hotelleilta. Jos mahdollista, henkilökunta osallistuu tapahtumiin ja koulutuksiin etänä. 

Työpaikan ja kodin välinen matkustaminen ei kuulu organisaation hiilijalanjälkeen, joten sitä ei ole huomioitu Museoliiton hiilijalanjäljen laskennassa. Suuri osa henkilökunnasta kulkee työmatkat tällä hetkellä kävellen, pyörällä tai julkisilla liikennevälineillä. Myös etätyötä suositellaan tehtävän aina silloin, kun se on työtehtävien puolesta mahdollista.

3.2. Tarjoilut 

Museoliitto suosii omissa koulutus- ja kokoustarjoiluissaan kotimaista, reilua kauppaa, luomua, kausituotteita, hävikki- ja kasvispainotteista ruokaa. Tarjoiluja varataan mieluummin hiukan alakanttiin kuin reilusti, jottei ruokahävikkiä synny. 

3.3. Energiankulutus 

Energiankäytön tehostamisella vähennetään ympäristöhaittoja ja pienennetään kustannuksia. 

Museoliiton toimitilojen lämmitys tapahtuu kaukolämmöllä, jonka päästöihin yksittäisen toimistovuokralaisen on vaikea vaikuttaa. Kaukolämmön päästöt tulevat laskemaan viimeistään vuonna 2029, kun kivihiilen käyttö Suomessa loppuu. Museoliiton energiankulutukseen liittyvät toimenpiteet käsittävät ainoastaan sähkön käytön. 

Valojen ja sähkölaitteiden järkevä sammuttaminen sekä veden käyttäminen tarkoituksenmukaisesti ovat tärkeimmät tekijät, joilla henkilökunta voi vaikuttaa energiankulutukseen. Kokoushuoneissa pidetään valot vain silloin kun niissä työskennellään. 

Sähkölaitteita ja valaisimia uudistettaessa huomioidaan laitteiden energiataso. Sähkösopimus vaihdetaan vihreään sähköön. 

3.4. Jätemäärät ja jätteiden lajittelu 

Suomen museoliiton toimistolla seurataan jätemääriä. Neljä kertaa vuodessa (elo-, marras-, maalis- ja toukokuussa) järjestetään viikon seurantajakso, jolloin jätemäärät kirjataan Hiilijalanjälki-laskuriin. 

Toimistolla toimitaan jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti. Syntyvien jätteiden lajittelemisella pyritään erityisesti kaatopaikka- eli sekajätteen vähentämiseen. Erityisesti bio-, lasi-, metalli-, muovi-, pahvi-, kartonki- ja paperijäte pyritään saamaan kierrätykseen mahdollisimman tehokkaasti.

Lajittelemme Museoliitossa erikseen biojätteen, lasin, metallin, muovin, paperin, kartongin, pahvin ja sekajätteen. Jäteastioiden läheisyydestä löytyy lajitteluun opastavat kyltit. 

Jokaisen henkilökuntaan kuuluvan on tutustuttava toimiston lajitteluohjeisiin ja noudatettava niitä mahdollisimman tarkasti. Kaikki talossa työskentelevät ovat myös velvollisia opastamaan muita jätteiden lajittelussa. 

3.5. Hankinnat 

Materiaaleja ja tavaroita pyritään käyttämään loppuun asti ja hyödyntämään uusiokäyttöä. Uudelleenkäyttö tähtää jätemäärän vähentämiseen ja hyödykkeiden kulutusiän pidentämiseen sekä välilliseen energiansäästöön. Myös uusia hankintoja tehtäessä tai palveluja ostaessa ympäristönäkökulma on huomioitava. 

Kalusteet, laitteet ja toimistotarvikkeet käytämme loppuun saakka tai niitä tarjotaan kierrätykseen. Suosimme laitteiden korjaamista uuden ostamisen sijaan.

Tietokoneet, puhelimet ja tulostimet hankitaan leasing-laitteina, jotka leasing-yhtiö kierrättää vastuullisesti ja tietoturvallisesti vuokrakauden päätyttyä. Suurin osa käytetyistä laitteista pääsee uusiokäyttöön, ja vialliset ja elinkaarensa päähän tulleet laitteet päätyvät materiaalikierrätykseen. 

Sitoudumme käyttämään toimistollamme ympäristösertifioitua toimistopaperia sekä talous- ja WC-paperia. 

Paperitulosteita pyritään vähentämään. Kirje- ja pakettilähetyksiä tehdään tarvittaessa. Tiedotuksessa suositaan sähköisiä viestintävälineitä. 

4.TOIMINTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN 

4.1. Organisaatio 

Koko henkilöstö sitoutuu Museoliiton toiminnan vaikutusten seurantaan ja toimintaohjelman toteuttamiseen. Työyhteisössä olevaa asiantuntemusta hyödynnetään mahdollisimman monipuolisesti.

4.2. Toiminnan arviointi ja seuranta 

Kestävän kehityksen toimintaohjelma on esitelty henkilökunnalle. Kaikille on annettu mahdollisuus vaikuttaa ja neuvotella ohjelman lopullisista sisällöistä ja painotuksista. Vaikutusmahdollisuutta tarjoamalla ja tietoisuutta kestävän kehityksen teemoista kasvattamalla pyrimme sitouttamaan kaikki henkilökuntamme jäsenet ohjelmaan. 

KEKE-työryhmä tekee yksityiskohtaisia suosituksia siitä, mitä tuotteita, palveluita ja palveluntarjoajia kannattaa suosia. Työryhmän jäsenet seuraavat ohjelman jalkautumista omassa tiimissään ja antavat tukea ohjelman noudattamisessa.

Kestävän kehityksen ohjelmaa päivitetään tarpeen vaatiessa ja päivitystarvetta arvioidaan säännöllisesti vuosikelloon merkityn aikataulun mukaisesti vähintään kahdesti vuodessa.

Hiilijalanjälki järjestölle -laskurilla laskemme organisaation hiilijalanjäljen kalenterivuosittain. Näin saadaan konkreettista tietoa organisaation toiminnan vaikutuksista hiilijalanjälkeen. 

Kestävän kehityksen työtä tuodaan esiin Museoliiton viestinnässä ja markkinoinnissa. Lisäksi ohjelman toteuttamisesta raportoidaan vuosikertomuksessa. Museoliiton verkkosivuille tehdään alasivu Kestävä kehitys, jossa kerrotaan toimintaohjelmasta ja kootaan hyödyllisiä linkkejä ja vinkkejä. 

5.TIIMIKOHTAISET TAVOITTEET JA TOIMINTATAVAT 

Jokainen tiimi on asettanut omat tavoitteet ja toimintatavat, joiden toteutumista tiimit seuraavat.