Digitaalinen kokoelmahallinta on museotyön perusta

Museoiden kokoelmiin liittyvä työ on muuttunut merkittävästi viime vuosina. Suurimpana yksittäisenä tekijänä on teknologian kehittyminen ja digitaalisen aineistonhallinnan tuleminen kokoelmatyön perustaksi.

Digitointi tarkoittaa museoissa:

• esineiden ja taideteosten digitaalista valokuvaamista
• valokuvien, kirjallisuuden, arkistoaineistojen ja kulttuuriympäristön hoitoon liittyvien materiaalien digitoimista
• aineiston luettelointia ja dokumentointia (mm. ajoitus-, paikka- ja käyttäjätiedot)
• aineiston tallentamista kokoelmahallintajärjestelmään
• kokoelmien internet- ja/tai mobiilisovelluspohjaisen käyttöliittymän ylläpitämistä
• aineiston hyödyntämiseen liittyvän asiakaspalvelun ylläpitämistä

Kokonaisuudessaan digitointi on luonut uusia mahdollisuuksia kokoelmien hyödyntämisessä ja uusien ansaintalogiikoiden rakentamisessa. On erinomaista, että komission suositus antaa luvan odottaa myönteisen kehityksen jatkuvan sekä taloudellisten panostusten osalta että aineistojen käyttöön liittyvien oikeudellisten kysymysten ratkaisemisessa.

Aineistojen hallintajärjestelmät ratkaisevat digitoinnin hyödyt

Esityksessä asetettu tavoite 30 miljoonasta EUROPEANAan digitoidusta objektista on hyvä, jos aineistojen hallintajärjestelmien kehittämiseen samalla panostetaan riittävästi resursseja. Materiaalimäärän huomattava kasvu edellyttää järjestelmän käytettävyyden ja erityisesti hakumenetelmien kehittämistä. Jos tähän ei panosteta, aineistojen määrällinen lisääminen ei lisää saatavuutta tai aineistojen uusia käyttötapoja.

Vapaa, mutta ei ilmainen käyttö

Suosituksessa määritelty tavoite digitoinnin kustannusten tasapuoliseksi jakamiseksi on pitkäjänteisen kehittämisen ja ylläpidon keskeisimpiä kysymyksiä.

Digitointi aiheuttaa projektiluonteisia kuluja, jotka liittyvät aineistojen muuttamiseen digitaaliseen muotoon ja dokumentaatiotietojen kirjaamiseen sekä aineistojen tallentamiseen kokoelmahallintajärjestelmään. Pysyviä kuluja aiheutuu kokoelmahallintajärjestelmän, käyttöliittymän ja asiakaspalvelun ylläpidosta.

Projektityyppiset kustannukset voidaan rahoittaa EU:n, valtion tai aineistot omistavan museon projekti- ja kumppanuusrahoituksella. Ylläpidon rahoitus on tultava aineistoja käyttäviltä asiakkailta. Museon omistamien kokoelmien digitoimiseen liittyviin kumppanuuksiin ei pidä sisältyä vastikkeita kumppanin yksinoikeudellisesta käyttöoikeudesta. Muita käyttäjiä edullisemmat käyttövastikkeet ovat mahdollisia.

Komission esityksessä mainitun "vapaan käytön" on viitattava vapaaseen selailtavuuteen, ei ilmaiseen käyttöön.

Orpoteosdirektiivi ei kosketa museoita

Neuvoteltavana oleva orpoteosdirektiivi ei nykymuodossaan kosketa museoiden keskeisintä ongelmaa, joka liittyy valtavaan valokuvamassaan, johon ei ole kirjattuja tekijänoikeustietoja. Ilman orpojen valokuvien massadigitointia mahdollistavia säädöksiä merkittäviä edistysaskeleita valokuvakokoelmien digitoinnissa ei saavuteta.

Museot materiaalien jakelukanavina

Digitoinnin mahdollistamat kokoelmien uudet käyttötavat edellyttävät, että museoilla on mahdollisuus laittaa aineistoja internetin kautta saatavaksi ilman taloudellisia riskejä. Käytännössä tämä tarkoittaa, ettei internet- tai mobiilijulkaisu aiheuta tekijänoikeudellisia maksuvelvoitteita. Tekijänoikeuksien haltijoiden näkökulmasta taloudellista voittoa tavoittelemattomat museot on nähtävä aineistojen jakelukanavana kaupallisille toimijoille.

Tekijänoikeudelliset maksuvelvollisuudet voivat tulla sen jälkeen, kun kolmas kaupallinen osapuoli (yritys tai muu voittoa tavoitteleva organisaatio) on käyttänyt digitoitua aineistoa.

EUROPEANA edellyttää kansallisten hankkeiden toteuttamista

Julkisen digitointirahoituksen sitominen EUROPEANA-yhteensopivaan kokoelmahallintajärjestelmään on hyvä tavoite. Tämä edellyttää kansallisten KDK- ja Museo2015-hankkeiden toteuttamista siten, että tarjolle tulee kokoelmahallintajärjestelmä, jonka hankinta tai käyttö on taloudellisesti mahdollista kaikille museoille. Koska Suomen museot ovat keskikooltaan pieniä, tarjolla on käytännössä oltava yhteiskäyttöisiä järjestelmiä, joita hallinnoi julkinen tai jokin muu palvelunsa omakustannuspohjaisesti hinnoitteleva ei-kaupallinen toimija.

Helsingissä 8.3.2012

Suomen museoliitto ry
Kimmo Levä, pääsihteeri