Suomen museoliiton lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle kulttuuriperinnön digitoinnista Euroopan unionissa

Eurooppalaisen kulttuuriperinnön saavutettavuuden lisäämiseksi ajatus aineiston sähköisestä saatavuudesta on kiinnostava ja tulevaisuuden visiona monia mahdollisuuksia avaava mm. kulttuuriperinnön säilymisen, laajemman käytön, tutkimuksen, opetuksen sekä sisältötuotannon ja kulttuuriteollisuuden kehittymisen näkökulmasta.

Kansallisella tasolla vastaavan kaltainen esitys sisältyi Opetusministeriön KULDI -työryhmän loppuraporttiin, Kulttuuriperintö tietoyhteiskunnassa, Strategiset tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset (OPM 2003:24), jossa esitettiin ohjelma kirjastojen, arkistojen ja museoiden aineistojen digitoinnista ja saamisesta yhteishaun piiriin. Hanketta pyritään viemään eteenpäin kirjastojen, arkistojen ja museoiden eKAM -työryhmän toimesta.

Kuten Komission tiedonannossa ja opetusministeriön perusmuistiossa todetaan digitointi on taloudellisesti haastava hanke. Se on työvoimavaltaista ja kallista, eikä tähän työhön muistiorganisaatioilla ole riittävästi varoja. KULDI -työryhmän arvion mukaan pääosa museoiden, kirjastojen ja arkistojen keskeisimmästä aineistosta olisi digitoitu, mikäli siihen osoitettaisiin viiden miljoonan euron panostus viiden vuoden ajan. Yksityisen sektorin kumppanuudet kokoelmien digitoinnissa eivät ole ongelmattomia. Jotta kulttuuriperintö säilyy vapaasti käytettävissä olevana kansallisomaisuutena, tulee aineiston digitoinnin tapahtua julkisin varoin ja sen tulisi olla maksuttomasti verkon kautta saatavilla.

Tekijänoikeuslainsäädäntö asettaa omat rajoituksensa digitoinnille ja aineiston käytölle. Vaikka direktiivissä on säädetty muistiorganisaatioita koskevista poikkeuksista, on esimerkiksi oman maamme implementointi tiukka ja museoiden kohdalla aineiston käyttöä rajoittavampi kuin kirjastojen ja arkistojen. Museoesineistön osalta säilyvyys ei ole keskeisin ongelma, vaan laajojen kokoelmien käsittely ja saavutettavuus.

Suomen museoliiton näkemyksen mukaan Komission ehdotukset aineiston digitoinnin yhdenmukaistamiseksi, sähköisen saavutettavuuden ja digitaalisen aineiston säilyvyyden parantamiseksi ovat kannatettavia ja niitä voitaisiin ensisijaisesti edistää. Nämä ovat meillä myös keskeisiä kansallisia tavoitteita. 

Suuri ongelma on aineistojen perusdigitointi, mikä Suomessa kuten ei monissa muissakaan Euroopan maissa ole vielä edennyt pitkälle. Aineiston saamista sähköiseen muotoon tulisi tehokkaasti edistää ennen kuin tehdään pitkälle vietyjä ratkaisuja eurooppalaisesta digitaalisesta kirjastosta. Tekniset mahdollisuudet kehittyvät niin nopeasti, että tehdyt ratkaisut saattavat vanhentua ennen kuin aineistoa on riittävästi tarjolla.

Helsingissä 20.10.2006

Suomen museoliitto - Finlands museiförbund ry

Heikki Talvitie
puheenjohtaja

Anja-Tuulikki Huovinen
pääsihteeri