TIEDOTTEET
 

Muutoksen tuulia museoalalla - keskustelu jatkuu

ICOM Suomen komitea, Suomen museoliitto ja Museovirasto/Suomen kansallismuseo järjestivät 30.3.2011 museoalan ammattilaisille suunnatun keskustelutilaisuuden. Vilkasta sananvaihtoa herättäneen tilaisuuden aiheina olivat muun muassa museoiden sulkemiset, uudet museohankkeet ja kulttuuripoliittiset linjaukset. Keskustelu jatkuu, ja käsiteltyjä aiheita voi kommentoida Suomen museoliiton verkkosivuilla.

Kansliapäällikkö Harri Skog esitteli opetus- ja kulttuuriministeriön selvitystä konsernirakenteen, ohjauksen ja rahoitusjärjestelmän kehittämisestä ja sen vaikutuksesta museoalaan. Selvityksessä esitetään muun muassa Valtion taidemuseon säätiöittämistä ja kansallisten muistiorganisaatioiden ohjauksen kokoamista yhteen.

Ylijohtaja Riitta Kaivosoja kertoi opetus- ja kulttuuriministeriön tulevaisuuden strategisista linjauksista. Hallitusohjelmatavoitteissa keskeisenä ovat kulttuuripalveluiden saatavuuden turvaaminen ja yhdenvertaisuuden toteutuminen. Näitä tavoitteita tukee muun muassa Kansallisen digitaalisen kirjaston kehittäminen.

Museonjohtaja Markku Valkonen kertoi Espoon Modernin taiteen museo EMMAn yhteyteen Tapiolaan sijoittuvan uuden desingkeskuksen, Wirkkala Akatemian perustamissuunnitelmista. Wirkkala Akatemian kautta on erityisesti tarkoitus avata uusia ovia kansainväliseen yhteistyöhön sekä olla mukana alueen kehittämisessä yhdessä elinkeinoelämän ja koulutussektorin kanssa.

Museonjohtaja Janne Gallen-Kallela-Sirén esitteli Guggenheim Helsinki -selvitystyön taustoja ja tavoitteita. Keskeisenä kysymyksenä selvityksessä on, millainen tulevaisuuden taidemuseo voisi olla?

Kulttuurien museon ja Valtiollisen historian museon tulevaisuudesta kertoivat ylijohtaja Helena Edgren ja pääjohtaja Juhani Kostet. Museoviraston ehdotuksen mukaan Kulttuurien museo voitaisiin Kansallismuseon laajennuksen yhteydessä siirtää nykyisten konservointitilojen paikalle Kansallismuseon pihapiiriin. Erillistä Valtiollisen historian museota Museovirasto ei esitä perustettavaksi, vaan valtiollista historiaa esiteltäisiin Kansallismuseon lisäksi presidentillisissä kohteissa: Louhisaaressa, Kotkaniemessä ja Tamminiemessä.

Kouvolan museoverkkoselvitystä esitteli museonjohtaja Johanna Vuolasto. Kouvolan laajaa museoverkkoa ei voida resurssisyistä nykymuodossaan ylläpitää. Museoverkkoa harventamalla on mahdollisuus säästää kiinteistömenoissa. Säästyneet varat käytetään uuden kulttuurihistoriallisen museonäyttelytilan ylläpitämiseen. Mahdollisuuksia kotiseutumuseoiden siirtämiseksi kotiseutuyhdistyksien hoidettavaksi selvitetään.

 




Carina JaatinenICOM Suomen komitea, pj.

Järjestäjien kannalta oli ilahduttavaa, että tilaisuus houkutteli museoväkeä paikalle sankoin joukoin. Kuten oli tavoitteena, puheenvuorojen kokonaisuudesta hahmottui ainakin jotain olennaista suomalaisen museokentän nykytilasta ja lähitulevaisuudesta haasteineen ja mahdollisuuksineen.
Suomen museoista suuri osa joutuu, Kouvolan museotoimen tapaan, käyttämään kaiken osaamisensa ja luovuutensa keksiäkseen ratkaisuja riittämättömien resurssien ja kasvavien odotusten ristipaineeseen. Aiheesta noussutta keskustelua kuunnellessa tuli mieleen, että museon perustehtäviin liittyvien vaikeiden valintojen ohella tulisi ehdottomasti käyttää kriteerinä myös henkilöstön hyvinvointia. Terveellä museolla on hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö, joka voi olla vähintäänkin tyytyväinen työnsä tuloksiin. Se taas edellyttää, muun ohella, että työtehtävät on mitoitettu oikein resursseihin nähden.
Keskittämisen ja supistamisen ohella museomaailman toinen tämänhetkinen trendi näyttää olevan kasvu ja laajentaminen. Suomen museokentän mittakaavassa suurisuuntaiset uudishankkeet, kuten EMMAn osaksi Tapiolaan suunnitteilla oleva Wirkkala-Akatemia tai Guggenheim Helsinki -hanke, osoittavat, että museoiden yhteiskunnallinen kiinnostavuus liittyy tällä hetkellä vahvasti niiden markkina-arvoon matkailun ja uuden talouden houkuttimena sekä alueellisena imagon rakentajana. Asiassa ei sinänsä kai ole mitään pahaa, ja onnistuessaan menestystarinoiden tiedetään usein kasvattavan kiinnostusta koko alaa kohtaan. Toivotaan niin.
Yhtä kaikki museoala näyttää kuitenkin olevan monella tapaa murroksessa ja tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen vaikuttaa edellyttävän sekä uudenlaista ajattelua että osaamista. Toivonkin, että opetusministeriö jossain vaiheessa kiinnostuisi selvittämään nykyisen akateemisen ja museoammatillisen koulutuksen sekä työelämän todellisten vaatimusten välistä ristiriitaa. Esimerkkejä uusista koulutusratkaisuista voisi hakea vaikkapa Ruotsista, joka on meitä tässäkin asiassa askeleen edellä.
Olisi mielenkiintoista saada vielä palautetta kuulijoilta itse tilaisuuden annista: Kannattiko tulla, millaisia ajatuksia heräsi ja olisiko syytä aika ajoin pyrkiä järjestämään vastaavia, laaja-alaisesti museoalan tilaa tarkastelevia keskustelutilaisuuksia.

 

Suomen museoliitto 31.3.2011