Vahva ja välittävä Suomi -hallitusohjelma on museoiden kannalta kohtalainen, kirjoittaa toimitusjohtaja Petra Havu. Museoalan kärkitavoite toteutuu, sillä museoiden valtionosuudet säästyvät leikkauksilta. Kulttuurialalta lähtee rahoitusta, mutta hallitusohjelma jättää vielä useita kysymyksiä avoimeksi. Uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeet, kulttuuripoliittinen selonteko ja tulevaisuustyö avaavat mahdollisuuksia myös museoille.

Pääministeri Petteri Orpon johdolla koostettu Vahva ja välittävä Suomi -neuvottelutulos hallitusohjelmaksi näyttäisi olevan museoiden kannalta kohtalainen paketti. Ohjelmassa aukikirjoitettu hallituksen tiivis visio ei kuitenkaan sisällä näkemystä siitä, mikä kulttuurin rooli yhteiskunnassamme on. Selkein tavoite, joka kulttuurille asetetaan laajemmassa kontekstissa on ohjelman Osaava Suomi -luvussa: ”Sivistys luo edellytyksiä talouden kasvulle”.

Osaava Suomi -osion kulttuuria koskevassa alaluvussa todetaan, että ” taiteella ja kulttuurilla on itseisarvo” ja että ”monipuolinen ja arvostettu taide- ja kulttuurielämä on sivistysvaltion tunnusmerkki”. Kulttuurilla todetaan olevan suuri merkitys kansalaisten resilienssille, kokonaisturvallisuudelle sekä kansalliselle yhteenkuuluvuuden tunteelle. Kulttuurialan kasvun nähdään tukevan koko yhteiskuntaa vahvistaen sen hyvinvointia, luovuutta ja kestävyyttä.

Kauniita ja päteviä sanoja, joista voi kiittää ohjelmatyön koulutusta ja kulttuuria koskevia osioita valmisteluvastuullisina vetäneitä henkilöitä, kokoomuslaista kulttuuriministeri Sari Multalaa ja Perussuomalaisten Kike Elomaata.

Hallitusohjelman mukaan museoiden valtionosuuksiin ei tulisi leikkauksia, mikä oli Museoliiton keskeinen tavoite. Tämä on erinomaista. Ohjelmassa kulttuurilla nähdään rooli, Osaava Suomi -luvun lisäksi, kuntien ja kaupunkien elinvoiman vauhdittajana, erityisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Näin ollen on loogista, että kunnille maksettaviin, museotoiminnan ylläpitämiseen tarkoitettuihin valtionosuuksiin ei kajota.

Sen sijaan hallitusohjelma pitää sisällään leikkauksia OKM:n hallinnonalan jakamiin valtionavustuksiin, ja näin se toteuttaa myös kulttuurin osalta valtiontalouden vahvistamistavoitteita valtion menoja leikkaamalla. Leikkausten toimeenpanoa jo valmistellaan vuodelle 2024 sekä kehykseen vuosille 2025–2027. Tarkkaa summaa ja kohdentumista kulttuurin osalta ei ole tiedossa. Yhteensä hallinnon alalle toteutettavat leikkaukset ovat 125 miljoonaa euroa, ja ne toteutetaan asteittain siten, että vuonna 2024 hallinnonalan leikkaukset ovat 10 miljoonaa euroa. Pieni varaus leikkausten kokonaistasoon on jätetty maininnalla, että vuoden 2027 säästön tasoa arvioidaan enintään 75 miljoonan euron osalta budjettiriihessä v. 2026. Tuohon mennessä hallinnonalalla toteutetut säästöt valtionavustuksiin ovat 50 miljoonaa euroa.

Neuvottelutuloksessa hallitusohjelmaksi todetaan, että valtio osallistuu kansallisesti merkittävien kulttuurirakennusten uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeisiin. Tätä kirjausta tervehdimme Museoliitossa ilolla. Ohjelmaluonnos sisältää myös sisältää maininnan, että tekijänoikeuslainsäädännön kokonaisuudistuksen tarve arvioidaan.

Muilta osin ohjelman kulttuuripolitiikkaa koskeva osio on vaikutuksiltaan museoiden osalta epämääräinen. Museoiden rooli kulttuuriperintöä vaalivina muistiorganisaationa poikkeaa jossain määrin tekijä- ja tuotantovaltaisesta kulttuuripolitiikasta, mikä näkyy herkästi alan unohtamisena erilaisissa yleistä kulttuuripolitiikkaa käsittelevissä työryhmissä ja hankkeissaan, niissä käsiteltyjen alojen suuntautuessa enemmän taiteellisen luomisen edellytysten turvaamiseen ja kulttuurialan taloudelliseen vaikuttavuuteen.

Tulevalla hallitusohjelmakaudella käynnistettävä kulttuuripoliittinen selonteko toivottavasti huomioi museot tasavertaisesti, ja tuo esiin niiden aseman ja vaikutuksen keskeisenä kulttuuria vaalivana ja edistävänä, koko maan kattavana rakenteena ja osana luovia aloja. Selonteon yhteydessä hallituksen on tarkoitus toteuttaa poikkihallinnollinen luovien alojen kasvustrategia. Mitä se tarkoittaa museoiden osalta, tulee nähtäväksi ja keskusteltavaksi.

Toivoa myös sopii, että museoiden edustus on mukana kun hallitus käynnistää Yhteinen, kukoistava Suomi -tulevaisuustyön, jonka tavoitteena on löytää näkymä siitä, millaisen maan haluamme tuleville sukupolville vastuullisesti rakentaa.

Näin voimme huolehtia kulttuuriperinnön siirtymisestä luontevalla ja kiinnostavalla tavalla sukupolvilta toisille.

Petra Havu
toimitusjohtaja