Opetus- ja kulttuuriministeriön laatimassa selvityksessä ministeri Kalevi Kivistö ja professori Anita Kangas tarkastelevat kuntien kulttuuritoiminnan tuki- ja kehittämispolitiikkaa lainsäädännön, kulttuuripalveluiden saatavuuden, saavutettavuuden sekä kulttuuripalveluiden tuotantoedellytysten näkökulmista.

Tilastokeskuksen mukaan alue-erot kulttuurin kulutuksessa ovat Suomessa EU-maiden suurimpia, kun verrataan tiheään ja harvaan asuttuja alueita. Pääkaupunkiseudun ja maakuntakeskusten ulkopuolella kulttuuripalveluiden tarjonta on niukkaa.

Selvittäjien mukaan kulttuurin voimavarat vaihtelevat paljon kuntien välillä. Erityisen suuri haaste paikallisen kulttuuritoiminnan kehittämiselle on kuntien erilaistuminen. Perusongelmana paikallisen kulttuuritoiminnan edistämisessä on selvittäjien mukaan kulttuurin marginaalinen asema paikallispolitiikassa. Strategioissa asetetaan tavoitteita, mutta ne eivät konkretisoitu käytännön politiikaksi. Haasteita on myös eri hallinnonalojen välisen yhteistyön kehittämisessä.

Selvittäjät esittävät useita toimenpiteitä kuntien kulttuuritoiminnan tuki- ja kehittämispolitiikan vahvistamiselle. Toimenpide-ehdotukset pohjautuvat siihen, että kulttuuripalvelut ovat kuntalaisille perus- ja lähipalveluita ja niiden saavutettavuus olisi kunnissa mahdollistettava. Toimenpide-ehdotuksissa otetaan huomioon myös väestömuutokset, kuten ikääntyminen ja monikulttuurisuus.

Toimenpide-ehdotukset keskittyvät yleisen kulttuuritoiminnan vahvistamiseen, luovien alojen edistämiseen, kuntien taidelaitosten kehittämiseen, taiteen perusopetukseen, kulttuurin aluepolitiikan kehittämiseen, alueellisten taidetoimikuntien kehittämiseen, kolmannen sektorin rooliin, osallisuuteen, osallistamiseen ja osallistumiseen, strategiatyöhön sekä tilastointiin ja tiedontuotantoon.

Kuntien kulttuuritoiminnan tuki- ja kehittämispolitiikka
Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:12
Lisätietoja opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivuilla