Museoliitto kysyi keväällä 2006 jäseniltään museoiden tulevaisuudennäkymistä. Barometrilla haluttiin arvioida mitkä asiat museojohtajien mielestä vaikeuttavat ja mitkä kannustavat museotoimintaa lähitulevaisuudessa. Vastanneista 12 % uskoi museoiden taloudellisten resurssien paranevan, 42 % arvioi niiden pysyvän ennallaan ja 46 % näki niiden heikkenevän.

Kunta-alan rakennemuutos – kuinka käy museoiden?

Museoalan lähitulevaisuuden suurimpina haasteina koettiin kunta-alan rakennemuutoksessa vahvana pysyminen, rahoituksen turvaaminen ja kehittäminen sekä toimintaresurssien riittäminen säilyttämään laadukkaat museopalvelut koko maassa. Haasteena koettiin lisäksi säilytettävän nykykulttuurin valitseminen ja kilpailu ihmisten vapaa-ajasta muiden toimijoiden kanssa. Kokoelmien hallinta nähtiin myös haasteena.

Museotoiminnan suurimpina epäkohtina koettiin museolaitoksen heikko imago ja arvostuksen vähäisyys. Resurssien riittämättömyys sekä alan huono palkkataso mikä johtaa aliarvostukseen työmarkkinoilla.

Uhkakuvina koetaan että kunnissa ja kaupungeissa kulttuuritoimen budjetit polkevat paikoillaan tai jopa laskevat, mutta toisaalta vaatimukset kasvavat. Uhkana koettiin myös mahdolliset kuntaliitokset joissa kulttuuri-, ja museosektori jäävät jalkoihin ja pienemmällä henkilöstömäärällä vaaditaan enemmän tuloksia.

Johdon ja hallinnon lähitulevaisuuden suurimpina haasteina nähtiin rahoituksen ja muiden resurssien turvaaminen, yhteistyön tiivistäminen ja laajentaminen sekä museon aseman yleinen turvaaminen kaupungin organisaatiossa.

Tarvitaan monialaisia osaajia

Suurimpina epäkohtina koettiin riittämättömät henkilökunta-, tila-, ja toimintaresurssit. Tarvitaan taloushallinnon, henkilöstöjohtamisen ja yleensäkin monialaista osaamista. Henkilöstöä koskevat suurimmat haasteet ovat työnkuvien laajeneminen museo- ja taidesektoreiden ulkopuolelle; monialaisen osaamisen haasteet. ’Vankkaa tutkimusosaamista & graafisia taitoja, pedagogisia taitoja ja huippu asiakaspelvelijoita tarvitaan’ kiteytti eräs vastaaja.

Entistä vähemmällä työvoimalla vaaditaan enemmän tuloksia. Suurimpana epäkohtana koettiin liian pieni henkilökunta työtehtäviin nähden ja huono palkkaus.

Lisäksi museoesineistön tuntemuksen ja hoidon osaamista pitäisi vahvistaa samoin substanssiosaamista sekä yhteiskunnallisten suhteiden hallintaa.

Kokoelmien hallinta

Kokoelmien kartunnan, hallinnan ja hoidon suurimpina haasteina koettiin että

– kokoelmat kasvavat, henkilöstöresurssit eivät

– tietokantojen kehitystyö on kesken

– kokoelmatilojen kehittäminen ja säilyttäminen museokelpoisina

Lähes kaikessa kokoelmiin liittyvässä toiminnassa on suuri resurssipula rahan ja työntekijöiden vajausta. Konservaattoreita on liian vähän käytettävissä, varastot täyttyvät ja ovat olosuhteiltaan huonoja. Kokoelmien halinnassa tulisi vahvistaa tietoteknistä osaamista. Tutkimuksen tulisi olla  tallennuksen perusteena.

Tutkimustoiminta

Tutkimustoiminnan ja tiedon välittämisen suurimpina haasteina koettiin tutkimustoiminnan lyhytjänteisyys, tutkimustulosten tiedottaminen ja markkinointi. Henkilöstöä ei ole riitävästi tekemään tutkimusta eikä ole rahaa tuottaaa julkaisuja. Tulevissa valtionapua suuntaavissa päätöksissä tulisi selkeämmin edellyttää museoilta tutkimustoimintaa. Tutkimustoiminta on jäänyt liian vähäiseen osaan ja sen kehittämisessä tulisi tehdä yhteistyötä yliopistojen ja muiden oppilaitosten kanssa.

Näyttelyt

Näyttelytoimintaan tulisi panostaa entistä enemmän, koska se on kuitenkin museoiden keskeisin ulospäin näkyvä toiminta, jonka perusteella museoiden toimintaa arvioidaan ja myös rahoitetaan. Näyttelyiden ohella tulisi kehittää muita tiedon välittämiseen liittyviä palveluja kuten luennot, työpajat ja muut tapahtumat.

Lisätietoja:
Anja-Tuulikki Huovinen
pääsihteeri

s-posti: anja-tuulikki.huovinen(a)museoliitto.fi
puh. 09 5841 1730