Museobarometri 2024 kertoo pääosin myönteisestä kehityksestä Suomen ammatillisesti hoidetuissa museoissa. Kävijämäärät ja palvelutulot kasvavat, mutta kiristyvä kuntatalous herättää huolta monin paikoin. Riippuvuus valtionavustuksista on suurta, ja peräti 85 prosenttia vastaajista pitää niitä tärkeinä.

Museobarometri on Museoliiton toistuva kysely, jolla selvitetään museoiden näkemyksiä talouden ja toiminnan kehityksestä. Tänä vuonna toteutettiin syys-lokakuun vaihteessa, ja siihen vastasi 74 museonjohtajaa eri puolilta maata. Kysely lähetettiin 152:lle museonjohtajalle.

Museobarometrin mukaan yli puolet museoista ennakoi muutoksia talouden kehitykseen vuonna 2024. Yli neljännes museoista, 27 prosenttia vastaajista, odottaa museon talouden heikkenevän. 53 prosenttia vastaajista uskoo, että talous pysyy ennallaan ja 20 prosenttia ennakoi talouden vahvistumista ensi vuonna.

Kyselyyn vastasi eri tavoin rahoitettuja museoita: valtakunnallisia ja kunnallisia museoita sekä valtiolta ja kunnilta rahoitusosuutta saavia museoita, yksityisiä museoita sekä säätiöiden tukemia museoita. Rahoituspohja vaikuttaa näkymiin tulevan vuoden taloudesta. Suurin syy talousnäkymien heikkenemiseen on rahoitusmuodosta riippumatta yleinen kustannustason nousu ja etenkin palkkojen korotukset sekä ostopalveluiden kallistuminen.

Vaikka henkilöstökulujen kasvu paikoittain heikentää talousnäkymiä, leikkauksia tekee harva museo. 66 prosenttia kertoo henkilöstön määrän säilyvän ennallaan ensi vuonna, ja 12 prosenttia museoista aikoo vähentää henkilöstöä. Henkilöstöä lisää 23 prosenttia museoista. Henkilöstöä vähentävät museot kertovat, että vähennykset kohdistuvat etupäässä kokoelmatyöhön ja tukipalveluihin, kuten markkinointiin ja viestintään.

Näyttelytuotanto onnistuu 76 prosentissa museoista suunnitellusti ensi vuonna. Suunnitelmia joutuu supistamaan 16 prosenttia museoista ja näyttelytuotantoa puolestaan laajentaa seitsemän prosenttia museoista.

Kiristyvä kuntatalous lisää epävarmuutta

Kuntatalouden epävarmuus heijastuu tuloksiin. Kunnallista tukea saavista museoista niukka enemmistö, 51 prosenttia vastaajista, kertoo kunnallisten avustusten säilyvän ennallaan. Joka kymmenes vastaaja kertoo kunnallisten avustusten pienenevän ja 16 prosenttia kertoo kunnallisten avustusten kasvusta. Kuitenkin lähes neljännes, 23 prosenttia, ei vielä tiedä avustuksen määrää ensi vuodelle.

Säästöiltä on välttynyt valtaosa kunnallisesti rahoitetuista museoista, 64 prosenttia ko. vastaajista. 23 prosenttia kertoo, että kunta on asettanut museoille säästötavoitteita. Lisäksi 14 prosenttia vastaa, ettei säätötavoitteita ole asetettu mutta niitä ennakoidaan tulevan. Kymmenkunta museota kertoo vastauksissaan, että säästöt eivät vielä suuresti vaikuta ensi vuoden talouteen, mutta lähivuosille kohdistuu suuriakin leikkaus- ja säästöpaineita.

Valtionavustukset hyvin tärkeitä museoille

Museoiden vastauksissa korostuu valtion myöntämien avustusten merkitys. Ne ovat tärkeitä peräti 85 prosentille museoista. 49 prosenttia kertoo avustusten olevan erittäin tärkeitä, 22 prosenttia tärkeitä ja 14 prosenttia pitää niitä jossain määrin tärkeinä. 12 prosenttia vastaajista ei pidä valtiollisia avustuksia lainkaan tärkeitä. Nämä vastaajat ovat joko yksityisen säätiön ylläpitämiä museoita tai valtiollisia toimijoita, jotka eivät ole oikeutettuja avustuksiin.

Yleisimmin vastauksissa mainitaan näyttelypalkkiot, joiden ansiosta museot maksavat korvauksia taiteilijoiden työstä. Toinen tärkeä tukimuoto on investointituki uudis- ja peruskorjausrakentamiseen. Lisäksi innovatiivisiin ja digitalisaatiota jouduttaviin hankkeisiin tarvitaan tukea. Digitalisaatio nähdään useissa vastauksissa saavutettavuutta parantavana tekijänä. Paikoin digitalisaation pelätään pysähtyvän ilman avustuksia.

Kävijämäärät kasvavat edelleen

Museobarometri kartoittaa myös tämän vuoden toteutunutta kehitystä kävijämäärien ja palvelutulojen suhteen. Museot ympäri maata kertovat myönteisestä kävijämäärän kehityksestä. Tänä vuonna 57 prosentissa museoista kävijämäärät ovat kasvaneet ja 38 prosentilla pysyneet odotetun mukaisina. Vain 4 prosenttia vastaajista kertoo kävijämäärien pienenemisestä. Tulos vastaa hyvin uusinta tilastotietoa museokäynneistä. Museoviraston julkaiseman Museotilaston mukaan vuonna 2022 museokäyntejä tilastoitiin 57 prosenttia edellistä vuotta enemmän. Museokäyntejä tehtiin yli 6 850 000, mikä osoittaa museokäyntien kääntyneen nousuun pandemiavuosien jälkeen.

Kävijämäärien kasvun myötä museoiden palvelutulot ovat kasvaneet 29 prosentissa museoista ja pysyneet odotetulla tasolla 36 prosentissa museoista. Palvelutulojen pienentymisestä kertoo yhdeksän prosenttia vastaajista.

Ensi vuoden odotukset palvelutulojen osalta ovat myönteiset, sillä kasvua budjetoi 20 prosenttia museoista ja 58 prosenttia budjetoi palvelutulot tämän vuoden tasolle. Laskua budjetoi 22 prosenttia vastaajista, joista moni sulkee tiloja korjausten takia ensi vuonna.

Lisätietoa: Miisa Pulkkinen, konsernin viestintäpäällikkö, miisa.pulkkinen@museoliitto.fi ja +358 44 4300 719