Suomen museoliitto lähetti joulun alla kansanedustajille kirjeen, jossa kerrottiin museoiden muuttuvasta roolista yhteiskunnassa sekä museoiden rahoituksesta. Kirjeen mukana toimitettiin Museo-lehti 4/2016.

Helsinki 14.12.2016

Arvoisat kansanedustajat
 
Museot ovat olleet kuluneen vuoden aikana poikkeuksellisen paljon julkisen keskustelun kohteena. Keskustelua vauhditti Guggenheim-taidemuseohanke. Keskustelua on ylläpitänyt myös Museokortti ja sen saama suosio suomalaisten museokävijöiden ja kulttuurin kuluttajien joukossa.
 
Viime viikkoina keskusteluun on noussut erityisesti tarve etnografiselle ja poliittisen historian museolle. Syykin on selvä. Yhteiskunnallinen kehitys monikulttuurisine piirteineen, poliittisen järjestelmän tuottamat yllätykset sekä pian alkava itsenäisyytemme juhlavuosi on nostanut ihmisten mieliin monia kysymyksiä, joihin luotettavana ja puolueettomana mediana tunnettujen museoiden odotetaan antavan vastauksia.
 
Vuonna 2016 käyty keskustelu on osoittanut, että museot eivät ole enää pelkästään kulttuuripoliittisia toimijoita, vaan niiltä odotetaan tuloksia myös talous-, sosiaali- ja koulutuspoliittisten tavoitteiden toteuttamisessa. Perinteiset yhteiskunnalliset tehtäväsiilot ovat museoiden osalta murtuneet vauhdilla. Kehitys on ollut museoiden kannalta myönteistä.
 
Kasvavana uhkana näyttäytyy se, että yhteiskunnallisen rahoituksen siilot eivät ole murtuneet tehtävien mukana. Odotetun ja tarvitun rahoituksen lisääntymisen ja monipuolistumisen sijasta museoiden rahoitus on laskenut jo vuosia. Vaikutukset ovat näkyneet erityisesti museoiden perustehtävien toteuttamisessa. Kulttuuriperinnön tallentaminen ja siihen liittyvän tutkimuksen volyymi on vähentynyt. Pahimmillaan tämä on johtanut kulttuurihistoriallisten kohteiden sulkemisiin tai jopa myynteihin.
 
Itsenäisyyden juhlavuosi 2017 on sekä juhlava että arkinen syy kääntää museoiden rahoitus kasvuun. Juhlavan perusteen antaa epäilemättä tulevana vuonna vahvistuva tunne siitä, että haluamme kunnioittaa aikaisempien sukupolvien osaamista ja tekoja sekä välittää historiaamme pohjautuvia arvoja uusille sukupolville ja uusille suomalaisille.
 
Arkisempi syy nousee talous- ja sosiaalipolitiikasta. Talouspolitiikan osalta museot näyttäytyvät investointeina, jotka vahvistavat orastavaa talouskasvua ja luovat sille pitkäjänteistä näkymää. Uudenvuoden tinojen valanta ei todennäköisesti mene myöskään pahasti pieleen, jos ennustaa, että vuonna 2017 yhteiskunnallisen vakauden ja rauhan ylläpitäminen edellyttää entistä enemmän kulttuurien ja historian tuntemusta.
 
Kulttuurin ja historian tunteminen antaa ajattelullemme ja toiminnallemme vakautta, joka pohjautuu kykyymme muistaa mennyttä, ymmärtää nykyisyyttä ja pitää huolta tulevasta. Näitä taitoja kuvaa myös liitteenä oleva Museo-lehti, jonka teemana on jouluisesti pyhyys. Lehdessä on myös ajankohtaista tietoa museoiden näyttelytarjonnasta, jota voi hyödyntää virkistymiseen niin joulun juhlapyhinä kuin tulevan vuoden maakuntamatkoillakin.
 
Jouluisia lukuhetkiä ja historiallisen juhlavaa uutta vuotta 2017 Suomen museoliiton ja sen
jäsenmuseoiden puolesta toivottaen,

Kimmo Levä
pääsihteeri