Nordisk centrum för Kulturarvspedagogik (NCK) toteutti yhteistyössä Suomen museoliiton kanssa museonjohtajille suunnatun kyselyn, jossa kartoitettiin käsityksiä museo-oppimiseen ja pedagogiaan liittyen. Kysely lähetettiin kaikille Museoliiton jäsenmuseoille. Vastausprosentiksi muodostui 48,6.

Kyselyn vastauksista koottu raportti on ladattavissa ruotsinkielisenä sivun alalaidasta. Raportin yhteenvedossa nostetaan esille muutama mielenkiintoinen seikka.

1. Raportin mukaan suomalaiset museot jakaantuvat kahteen ryhmään sen mukaan miten niissä käsitetään oppiminen. Toiseen ryhmään kuuluvat museot, joissa oppiminen määritellään kaikeksi vuorovaikutukseksi ihmisten ja ympäristön välillä. Toinen ryhmä käsittää oppimisen hieman rajatummin asiaksi, jota tapahtuu kaikissa sellaisissa ympäristöissä, joissa tietoja ja taitoja välitetään. Suuret museot (yli 25 työntekijää) olivat todennäköisemmin ensimmäisen määritelmän kannalla.
2. Kolmelta neljästä konkreettisesti museo-oppimisen parissa työskentelevältä puuttuu formaali pedagoginen koulutus. Raportissa huomautetaan, että on olemassa kuilu sanojen ja tekojen välillä: oppimista pidetään museoissa tärkeänä, mutta henkilökunnalla ei kuitenkaan ole formaalia pedagogista koulutusta. Koulujen kanssa työskentelevillä museotyöntekijöillä on samanlainen koulutustausta kuin esimerkiksi aikuisten kanssa työskentelevillä. Raportti toteaa, että jos museot haluavat olla uskottavia oppimiskysymyksissä, tulee tähän seikkaan kiinnittää huomiota.
3. On ilmeistä, että kyselyyn vastanneiden museonjohtajien mielestä pedagogisen osaamisen kehittämiselle on suuri tarve.
4. Lähes 90 prosenttia vastanneista toivoo, että Suomen museoliitto yhdessä sopivien yhteistyökumppaneiden kanssa ottaisi vastaan haasteen kehittää museotyöntekijöiden pedagogista osaamista.

Kyselykaavakkeet ja saatekirje museonjohtajille

Lisätietoja:

Projektikoordinaattori
Pauliina Kinanen
pauliina.kinanen(a)museoliitto.fi
p. 040 354 2205