Valmisteilla oleva tietosuoja-asetus vaarantaa muistiorganisaatioiden perustehtävän toteuttamisen. Suomen museoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto on nostanut hallitukselle ja oikeusministerille kohdennetulla kirjallisella kysymyksellään esiin tietosuoja-asetukseen liittyviä useita ongelmakohtia, jotka vaikuttavat merkittävällä tavalla museoiden toimintaan. 

Museot ja muut muistiorganisaatiot ovat esittäneet vakavan huolensa siitä, ettei tietosuoja-asetuksen kansallista soveltamista koskevan lain valmisteluvaiheessa ole huomioitu kulttuurihistoriallisen aineiston keräämiseen, tallentamiseen ja esittämisen liittyviä erityispiirteitä, vaikka EU:n tietosuoja-asetus tähän antaisi mahdollisuuden. 

”Erityisessä vaarassa on sekä tallentamisen että esittämisen osalta vähemmistöryhmiin kuuluvien suomalaisten perinne ja historia. Näiltä ryhmiltä viedään käytännössä oikeus tulla muistetuksi”, Alanko-Kahiluoto toteaa kysymyksessään.

Tietosuoja-asetuksen hyväksyminen tällaisenaan aiheuttaisi muun muassa sen, että kaikkien tunnistettavien ja elossa olevien henkilöiden kasvokuvat museoiden kuvakokoelmissa jouduttaisiin peittämään. 

’On täysin talonpoikaisjärjen vastaista, etteivät esimerkiksi museot voisi enää näyttää kokoelmissa olevia valokuvia, jos niistä voi tunnistaa kuvissa esiintyvät henkilöt tai esimerkiksi heidän etnisen taustansa. Ihmiset haluavat lähtökohtaisesti tulla pikemminkin muistetuiksi kuin unohdetuiksi”, toteaa Suomen museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä.

’Oikeusministeriön tekemä esitys lähtee päinvastaisesta olettamuksesta, mikä aiheuttaa monia ongelmakohtia muistiorganisaatioiden toiminnalle”, Levä jatkaa. 

Kirjallinen kysymys KK 289 2017 vp on luettavissa osoitteessa:
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_289+2017.aspx

Tietosuoja-asetukseen liittyviä kysymyksiä on avattu Museoliiton blogissa:
http://museoliitto.blogspot.fi/2016/03/oikeus-tulla-muistetuksi.html

Lisätietoja:

Kimmo Levä

pääsihteeri

Suomen museoliitto
kimmo.leva(a)museoliitto.fi

puh. 040 166 2816