Hae sivustolta
TIEDOTTEET
 

Museo-lehti 2/2011 - Rumaa ja kaunista, sotahistoriaa museoissa

1900-luvun sodat ovat lähes kaikilla mittareilla mitattuna Suomen suosituin historiakulttuurin aihe. MuseoKesä-lehdessä pohditaan miten sodasta voidaan kertoa museoissa.

Sotien muistamisella on merkittävä rooli identiteettien muokkaamisessa. Sotien julkiset esitykset ovat kuitenkin myös valtavaa draamaa, tunteiden ääripäitä syleilevää teatteria. Itse sotiminen on usein kaoottista ja monille traumaattista. Sodan makaaberi viehätys liittyneekin siihen, että tästä sekasotkusta luodaan jälkikäteen koherenttia kuvaa. Perinteisen sotahistorian ja sankarimyyttien ohella myös sodan inhimillistä kärsimystä ja sodan seurauksia korostavat näkökulmat ovat murtautuneet osaksi historiakulttuuria, kirjoittaa lehden pääjutussa historioitsija Tuomas Tepora.

Historiakulttuurin suuresta kiinnostuksesta huolimatta sota on inhimillisesti mitaten tragedia, jota on hyvin vaikea esittää. Tämä johtuu siitä, että monet sodan kauhut niin rintamalla kuin siviilissäkin kokeneet ihmiset eivät ole halukkaita tai edes kykeneviä kokemuksistaan kertomaan. Siinä missä historian esittäminen on aina vaillinaista, on se sotien historian tapauksessa sitä taatusti. Tämä on suuri haaste myös museonäyttelyiden tulkinnoille sodasta. Niin sanotun uuden sotahistorian näkökulmat ovat pyrkineet ottamaan huomioon nämä sodan kokemukseen liittyvät vaikeudet ja kipupisteet, Tepora jatkaa.

Sotahistoriaa lähestytään lehdessä useasta näkökulmasta. Harri Huusko, Anssi Saari ja Lauri Haavisto kertovat sotamuseotoiminnan historiasta Suomessa. Heli Heinäaho ja Pirjo Rautiainen puolestaan pohtivat, kenelle kuuluvat Lapin sodan aineelliset muistot. Kolumnissaan Kimmo Antila jatkaa keskustelua sisällisotamuseon perustamisesta Suomeen. Lehdessä kerrotaan myös Lotta Svärd -järjestön historiasta ja lottamuseoista sekä Helsingin kaupunginmuseon taidekokoelmien kautta kuvista sodan dokumentteina ja kokemuksellisena lähdeaineistona.

Lehden muissa artikkeleissa tarkastellaan museoiden muuttuvaa toimintaympäristöä ja tutustutaan Pohjois-Karjalan museon uusittuun perusnäyttelyyn. Tämän päivän yhteiskunnassa vaaditaan julkisilta palveluilta tulosvastuuta. Museoiden tuloksellisuutta arvioidaan kuitenkin usein kömpelöin menetelmin ja unohdetaan museoiden ainutlaatuisuus ja erilaiset tehtäväkentät, huomauttaa Kalle Kallio.

Lehdestä löytyy myös museoiden kesänäyttelyt -liite, joka esittelee kiinnostavia näyttelyitä ja tapahtumia ympäri Suomen.

Tutustu Museo-lehteen tarkemmin osoitteessa museoliitto.fi/tiedotus/museo-lehti

 

Suomen museoliitto 13.5.2011