Hae sivustolta
TIEDOTTEET
 

Tutkimus: Museoista on tullut aiempaa parempia työpaikkoja

Museoissa työskentelevillä on poikkeuksellisen korkea koulutus. Miehiä museoalalla on vain joka viides.


Yleinen mielikuva paikalleen pysähtyneistä museoista ei voisi olla enempää pielessä, todistaa Museoväki 2013 -tutkimus. Kenties silmiinpistävin muutos viimeisen kymmenen vuoden aikana on koulutustason nousu.

Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita on uusimman kyselyn mukaan yli 60 prosenttia kyselyn kohderyhmästä, joka on rajattu vähintään viimeiset puoli vuotta museoalalla työskennelleisiin. Luultavasti millään muulla alalla ei ole näin korkeasti koulutettua henkilökuntaa ja kymmenessä vuodessa luku on kivunnut kymmenen prosenttiyksikköä ylöspäin.

Ensimmäisen kerran Museoväkeä tutkittiin vuonna 2003. Sen jälkeen kolmannes alan työntekijöistä on vaihtunut. Kyse ei ole vain luonnollisesta ikääntymisestä: uudet museoihmiset ovat erilaisia kuin ennen ja heidän mukanaan myös työpaikat ovat muuttuneet - parempaan suuntaan.

Kokonaiskuva viiden ja kymmenen vuoden takaiseen verrattuna on erittäin myönteinen: museoissa on nyt parempi olla. Vaikka aiempienkin tutkimusten perusteella museot ovat olleet varsin hyviä työyhteisöjä, muutos edellisiin kyselyihin on ilmeinen: työilmapiiri on parantunut, uupumusta ilmenee vähemmän ja johtamisenkin arvioidaan olevan paremmalla tolalla.


Museoala on erittäin naisvaltainen ala ja naisistunut myös viimeisen vuosikymmenen aikana. Tällä hetkellä vain joka viides alan työntekijä on mies. Naiset ovat enemmistönä kaikenlaisissa museoissa ja tehtävissä. Viimeisen viiden vuoden aikana monen miesjohtajan tilalle on tullut nainen, ja kyselyn mukaan kolme neljästä johtotehtävässä työskentelevästäkin on nainen.

Naisten asema museoissa näyttää kyselyn perusteella varsin hyvältä. Naiset ovat keskimäärin paremmin koulutettuja, he tekevät paremmin koulutustaan vastaavaa ja mielenkiintoisempaa työtä. Naiset vaikuttaisivat olevan motivoituneempia työhönsä, heidän työtään arvostetaan enemmän ja he kokevat myös saavansa täydennyskoulutusta helpommin kuin miehet. Kuitenkin työyhteisöjen ongelmat saattavat painaa erityisesti naisia: esimerkiksi työpaikkakiusaaminen ja epätasa-arvoinen ilmapiiri ovat tyypillisesti museoalan naisten harmina.


Alan ikärakenne on muuttunu
t kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2003 tehty kysely osoitti, että museoalalla ei muhinut mittavaa eläkepommia, vaan alan suurimmat ikäluokat olivatkin tuolloin parhaassa työiässä olevia nelikymppisiä. Nämä 1950- ja 60-lukujen taitteessa syntyneet olivat tulleet museoihin ennen 1990-luvun lamaa ja nyt he ovat virkeitä viisikymppisiä. Heidän eläköitymisensä seuraavan 5-15 vuoden aikana tulee olemaan määrällisesti isompi muutos, kuin sodan jälkeen syntyneiden ikäluokkien poistuminen alalta viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Uusimman tutkimuksen selkeät demografiset muutokset löytyvät sekä nuorimmista että varttuneimmista vastaajista. Eläköityminen on siirtynyt myöhäisemmäksi ja kuusikymppisten osuus on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Vuosituhannen alussa ei yli 65-vuotiaita museoissa juuri näkynyt - nyt myös harmaat museopantterit pidentävät työuriaan ja metsästävät superkarttumaa. Talouskriisin vaikutus näkyy puolestaan siinä, miten nuorten pääsy alalle on vaikeutunut. Kaksikymppisten osuus vastaajista on pudonnut kolmanneksella. Julkisen talouden säästöt ja pidentyneet työurat ovat vaikeuttaneet nuorten työllistymistä. Museoalan työpaikoista käydään entistä kovempaa kilpailua.


Museo-opetuksen vahvistuminen antaa selkeän signaalin museotyön muutoksesta. Museoissa painotetaan aiempaa enemmän yleisölle suunnattuja palveluja, joissa pedagogia näyttelee suurta roolia. Perinteinen avoinnapito ei enää riitä, vaan museot tuottavat työpajoja, opastuksia, tapahtumia ja toimintaa ennennäkemättömällä volyymilla. Helsingin Sanomien pääkirjoituksessaan keväällä nostama debatti museoiden lapsivastaisuudesta ei saa minkäänlaista tukea alan henkilöstörakenteen muutoksesta. Keskustelu kuitenkin osoittaa, että valittu suunta on ollut oikea ja luultavasti museo-opetukseen käytetty työaika tulee museoissa vahvistumaan myös jatkossa.

Viiden vuoden välein tehtävissä Museoväki-tutkimuksissa huomio kiinnittyy herkästi muutoksiin. Samalla ei kuitenkaan saisi unohtaa niitä asioita, jotka eivät tunnu muuttuvan mihinkään.

Kyselystä toiseen nousee esiin museotyön mielenkiintoisuus ja museoväen aito ylpeys omasta työpaikastaan. Vahvuuksista hyvät työtoverit, viihtyisä työympäristö ja ammattitaitoinen henkilöstö ovat pysyneet kolmen kärkenä. Myös heikkouksissa kolmen kärki on pysynyt täysin samana: pienet palkat, museon pienet resurssit ja heikko tiedonkulku.

Museoväki 2013 -tutkimukseen vastasi 909 museoalan ammattilaista. Vastausprosentti on erittäin hyvä ja tulos tilastollisesti luotettava.

Lue Kalle Kallion analyysi tutkimustuloksista.

 

Suomen museoliitto 25.9.2013