Hae sivustolta
TIEDOTTEET
 

Museotilasto 2014: museotoiminta entistä näyttelypainotteisempaa

Museoiden kiinteistö- ja näyttelytoiminnan menot kasvavat nopeasti. Sen sijaan kokoelmatyöhön käytetään entistä vähemmän resursseja. Museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä tulkitsee Museotilastoa.

Museoviraston julkaisema Museotilasto 2014 kertoo museoalan kokonaismenojen olevan 244 miljoonaa euroa, mikä on 25 miljoonaa (12 %) enemmän kuin edellisenä vuonna. Kasvusta suuri osa selittyy Kansallisgallerian uudistamisella säätiömuotoon. Sen kulut kasvoivat vuodessa noin 10 miljoonaa euroa.

Museoiden kuluryhmistä kasvoi erityisesti kiinteistömenot, jotka koko museoalalla olivat reilut 13 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Kasvua oli yhteensä 19 %. Samalla kiinteistömenojen osuus museoiden kokonaismenoista nousi 32 prosentista 34 prosenttiin. Myös palkkakulut kasvoivat, mutta maltillisemmin. Palkkakulujen kasvu oli 3 %. Palkkakulujen kokonaisosuus menoista laski 48 prosentista 44 prosenttiin.

Palkkakulujen kokonaissummaa merkittävämpi muutos tapahtui siinä, mihin palkkarahoja käytettiin. Museotyötä tehtiin entistä enemmän projektihenkilöstön varassa. Vakituisen henkilöstön määrä laski 10 prosentilla 1957 henkilöstä 1773:een. Väki väheni erityisesti museoammatillisesta henkilökunnasta, joita museoala työllisti 186 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2014 kokonaishenkilötyömäärä museoalalla oli 2639 henkilötyövuotta, mikä oli 70 henkilötyövuotta vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Museoiden toimintamenoissa kasvoi erityisesti näyttelytoiminnan kulut, jotka vuonna 2014 nousivat 12,5 miljoonasta eurosta 14,3 miljoonaan euroon. Kasvua on siis reilut 15 prosenttia. Näyttelytoiminnan kokonaiskuluja kasvatti myös markkinointi- ja viestintäkulujen huomattava nousu. Museoiden markkinointikulut vuonna 2014 olivat 4,9 miljoonaa euroa, mikä oli miljoona euroa enemmän kuin edellisenä vuonna.

Palvelutulot mukavassa kasvussa, tulorakenne kuitenkin entisellään

Menoista katettiin avustusrahoituksella 86 % ja palvelutuloilla (mm. pääsymaksut, tietopalvelumaksut, museokauppa) 14 %. Tulorahoituksen rakenne säilyi samanlaisena kuin edellisenä vuonna. Avustustulot lisääntyivät sekä kuntien että valtion osalta. Merkittävä muutos avustuksissa oli, että kuntien avustukset vähenivät huomattavasti niiltä museoilta, jotka eivät olleet kuntien omistamia.

Museoiden omatoimisen rahoituksen kasvu perustui erityisesti palvelu- ja myyntitulojen nousuun. Ne kasvoivat vuodessa 1,4 miljoonaa euroa (+12 %). Huomattava kasvu oli myös pääsylipputuloissa, jotka olivat vuonna 2014 yhteensä 13,9 miljoonaa euroa (+ 5%). Prosentuaalisesti suurin kasvu saavutettiin sponsorointituloissa, jotka kasvoivat 26 %. Sponsoritulojen kokonaismäärä on edelleen kuitenkin hyvin pieni, sillä museoala kerää sponsorituloja kokonaisuudessaan vain 1,4 miljoonaa euroa.

Museoiden talouden osalta ongelmallista on, että museoiden näyttelytoiminnan kannattavuus heikkeni edelleen. Vuonna 2014 museot käyttivät näyttelyjen rakentamiseen ja viestinnän kuluihin yhteensä 19,2 miljoonaa euroa, mikä on 2,8 miljoonaa euroa enemmän kuin aikaisemmin. Samaan aikaan pääsylipputulot kasvoivat vain 680 000 euroa.

Kävijämäärien kasvu taittui, vaikka ilmaisten kävijöiden määrä nousi

Museoiden toiminnan osalta merkittävää on, että kävijämäärien kasvu pysähtyi. Vuonna 2014 museoissa vieraili reilut 6 000 kävijää vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kokonaiskävijämäärä laski, vaikka ilmaisten kävijöiden määrä jatkoi nousuaan. Vuonna 2014 ilmaiskävijöitä vieraili 53 000 enemmän kuin edellisenä vuonna. Ilmaisten kävijöiden osuus kokonaiskävijämäärästä nousi lähes 54 prosenttiin.

Kävijöiden osalta vuoden 2014 kehitys jatkoi trendiä, jossa ilmaisten kävijöiden määrä kasvaa ja toisaalta ne, jotka ostavat pääsylipun, maksavat siitä entistä enemmän. Keskimäärin pääsylipun ostanut museokävijä maksoi museovierailusta 5,53 euroa, mikä oli 7 % enemmän kuin edellisenä vuonna. 

Näyttelytoiminta lisääntyy, kokoelmatyö vähenee

Näyttelytoiminnan kulujen nopea kasvu näkyy museoiden toiminnassa. Museoiden kokonaisnäyttelymäärä vuonna 2014 oli 1146, mikä oli 33 näyttelyä enemmän kuin edellisenä vuonna. Sen sijaan museoiden kokoelma- ja tutkimustyö väheni. Tästä kertoo myös museoammatillisen henkilökunnan nopea vähentyminen.

Kokoelma- ja tutkimustyön vähentyminen näkyy kokoelmakartuntojen nopeana supistumisena. Erityisen rajusti väheni taidekokoelmien kartunta. Kun vuonna 2013 kokoelmiin liitettiin yhteensä 21 476 teosta vuonna 2013 teosmäärä jäi 7 406:een. Näyttely- ja tutkimusjulkaisujen määrä putosi 213:sta 178 julkaisuun.

Kokoelma- ja tutkimuspuolella ehdottomia valopilkkuja on digitoinnin eteneminen, mikä koskee erityisesti taidekokoelmia. Taidekokoelmiin on liitetty kaikkiaan 393 000 teosta, joista digitoituja vuoden 2014 lopussa oli 354 000 eli 90 %. Museoiden esinekokoelmista on digitoitu 22 %, valokuvakokoelmista 12 % ja luonnontieteellisistä kokoelmista 1 %.

Lisätietoja: pääsihteeri Kimmo Levä, 040 166 2816, kimmo.leva(at)museoliitto.fi

 

Suomen museoliitto 23.6.2015