Museoiden pääsylipputulot vahvassa kasvussa

Museoiden pääsylipputulot ovat edelleen vahvassa kasvussa. Museoviraston äskettäin julkistama Museotilasto 2018 osoittaa, että museoiden yhteenlasketut pääsylipputulot olivat 23,8 miljoonaa euroa. Se tarkoittaa lisäystä edelliseen vuoteen 2,1 miljoonaa euroa (9,7 prosenttia).

”Kasvu oli merkittävää, etenkin kun otetaan huomioon, että samaan aikaan museoiden näyttelytoiminnan menot vähenivät 1,5 miljoonaa euroa”, pohtii Suomen museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä.

Näyttelytoimintojen menosäästöt näkyivät esimerkiksi näyttelyjen määrän vähentymisenä. Museot järjestivät viime vuonna yhteensä 1 008 näyttelyä, mikä oli 70 vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Museokortti vauhdittanut pääsymaksutulojen kasvua

Pääsymaksutulot ovat kasvaneet koko 2010-luvun, mutta merkittävä kasvu on alkanut vuodesta 2015 Museokortti-järjestelmän käyttöönoton jälkeen. Vuonna 2014 pääsylipputulot olivat 13,9 miljoonaa, viime vuonna 23,8 miljoonaa euroa. Neljän Museokortti-vuoden aikana museoiden yhteenlasketut pääsylipputulot ovat kasvaneet 71 prosenttia.  

Museokorttijärjestelmä tuloutti museoille pääsymaksutuloja vuonna 2018 yhteensä 7,4 miljoonaa euroa, eli vajaan kolmanneksen kaikista pääsymaksutuloista. Museokortti ei ole pysäyttänyt yksittäisten pääsylippujen myyntiä, vaan niistä saadut pääsymaksutulot ovat jatkaneet kasvua samalla trendiviivalla koko 2010-luvun ajan.

Entistä kalliimpia sisäänpääsymaksuja

Museoiden pääsymaksutulojen kasvu on seurausta kävijämäärien kasvusta, mutta myös siitä, että pääsymaksujen hinnat ovat nousseet. Vuonna 2018 museot myivät keskimäärin 6,82 euron pääsylipun, kun vastaava hinta vuonna 2010 oli 4,29 euroa. Nousua on 59 prosenttia.

Syynä pääsylippuhintojen nostamiseen on avustustyyppisen rahoituksen lasku. Esimerkiksi museoiden valtionosuudet ovat tällä vuosikymmenellä laskeneet viisi miljoonaa euroa.

”Toteutunut kehitys on huolestuttavaa ja vaarantaa museoiden roolin matalan taloudellisen kynnyksen kulttuuripalveluna”, toteaa Kimmo Levä.

Museoiden pääsymaksutulojen kasvusta huolimatta museoiden kokonaisrahoitus kääntyi vuonna 2018 laskuun. Rahoitus väheni erityisesti näyttelytuotannoissa ja kokoelmahankinnoissa. Sen sijaan henkilöstö- ja kiinteistökulujen osuus kokonaisrahoituksesta kasvoi hieman. Niiden osuus kokonaismenoista oli 77 prosenttia.

Kokoelmat karttuvat maltillisesti

Kokoelmahankintamenojen lasku ei ole vaikuttanut kokoelmien karttumiseen, sillä se tapahtuu pääosin lahjoitusten kautta. Tilastojen perusteella näyttää siltä, että lahjoitusten määrä on kasvussa. Uusia esineitä kokoelmiin otettiin 59 000 kappaletta (kasvua 64 prosenttia) ja taidemuseoiden kokoelmat karttuivat 7 600 uudella teoksella (kasvua 47 prosenttia). Määrällisesti eniten otettiin vastaan valokuvia (373 000 kuvaa) ja luonnonhistoriallisia näytteitä (117 000 näytettä).

Huomattava kartunta kasvattaa luonnollisesti kokoelmien kokonaismäärää, mutta kasvu on aikaisempiin vuosiin verrattuna maltillisempaa.

”Kokoelmien maltilliseen kasvuun vaikuttavat museoiden tiukentuvat kokoelmapolitiikat sekä niihin liittyvät kokoelmapoistot”, toteaa Kimmo Levä.

Lisätietoja

Suomen museoliitto
pääsihteeri Kimmo Levä
p. 040 166 2816
kimmo.leva(a)museoliitto.fi

Lähde
https://www.museotilasto.fi/