Museoiden pääsylipputulot vahvassa kasvussa

Museoiden pääsylipputulot ovat kasvaneet viime vuosina selvästi. Muutosta selittää Museokortti.
Museoiden pääsylipputulot ovat edelleen vahvassa kasvussa. Museoviraston äskettäin julkistama Museotilasto 2018
osoittaa, että museoiden yhteenlasketut pääsylipputulot olivat 23,8
miljoonaa euroa. Se tarkoittaa lisäystä edelliseen vuoteen 2,1 miljoonaa
euroa (9,7 prosenttia).
”Kasvu oli merkittävää, etenkin kun
otetaan huomioon, että samaan aikaan museoiden näyttelytoiminnan menot
vähenivät 1,5 miljoonaa euroa”, pohtii Suomen museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä.
Näyttelytoimintojen
menosäästöt näkyivät esimerkiksi näyttelyjen määrän vähentymisenä.
Museot järjestivät viime vuonna yhteensä 1 008 näyttelyä, mikä oli 70
vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Museokortti vauhdittanut pääsymaksutulojen kasvua
Pääsymaksutulot
ovat kasvaneet koko 2010-luvun, mutta merkittävä kasvu on alkanut
vuodesta 2015 Museokortti-järjestelmän käyttöönoton jälkeen. Vuonna 2014
pääsylipputulot olivat 13,9 miljoonaa, viime vuonna 23,8 miljoonaa
euroa. Neljän Museokortti-vuoden aikana museoiden yhteenlasketut
pääsylipputulot ovat kasvaneet 71 prosenttia.
Museokorttijärjestelmä
tuloutti museoille pääsymaksutuloja vuonna 2018 yhteensä 7,4 miljoonaa
euroa, eli vajaan kolmanneksen kaikista pääsymaksutuloista. Museokortti
ei ole pysäyttänyt yksittäisten pääsylippujen myyntiä, vaan niistä
saadut pääsymaksutulot ovat jatkaneet kasvua samalla trendiviivalla koko
2010-luvun ajan.
Entistä kalliimpia sisäänpääsymaksuja
Museoiden
pääsymaksutulojen kasvu on seurausta kävijämäärien kasvusta, mutta myös
siitä, että pääsymaksujen hinnat ovat nousseet. Vuonna 2018 museot
myivät keskimäärin 6,82 euron pääsylipun, kun vastaava hinta vuonna 2010
oli 4,29 euroa. Nousua on 59 prosenttia.
Syynä
pääsylippuhintojen nostamiseen on avustustyyppisen rahoituksen lasku.
Esimerkiksi museoiden valtionosuudet ovat tällä vuosikymmenellä
laskeneet viisi miljoonaa euroa.
”Toteutunut kehitys on
huolestuttavaa ja vaarantaa museoiden roolin matalan taloudellisen
kynnyksen kulttuuripalveluna”, toteaa Kimmo Levä.
Museoiden
pääsymaksutulojen kasvusta huolimatta museoiden kokonaisrahoitus kääntyi
vuonna 2018 laskuun. Rahoitus väheni erityisesti näyttelytuotannoissa
ja kokoelmahankinnoissa. Sen sijaan henkilöstö- ja kiinteistökulujen
osuus kokonaisrahoituksesta kasvoi hieman. Niiden osuus kokonaismenoista
oli 77 prosenttia.
Kokoelmat karttuvat maltillisesti
Kokoelmahankintamenojen lasku ei ole vaikuttanut kokoelmien karttumiseen, sillä se tapahtuu pääosin lahjoitusten kautta. Tilastojen perusteella näyttää siltä, että lahjoitusten määrä on kasvussa. Uusia esineitä kokoelmiin otettiin 59 000 kappaletta (kasvua 64 prosenttia) ja taidemuseoiden kokoelmat karttuivat 7 600 uudella teoksella (kasvua 47 prosenttia). Määrällisesti eniten otettiin vastaan valokuvia (373 000 kuvaa) ja luonnonhistoriallisia näytteitä (117 000 näytettä).
Huomattava kartunta kasvattaa luonnollisesti kokoelmien kokonaismäärää, mutta kasvu on aikaisempiin vuosiin verrattuna maltillisempaa.
”Kokoelmien maltilliseen kasvuun vaikuttavat museoiden tiukentuvat kokoelmapolitiikat sekä niihin liittyvät kokoelmapoistot”, toteaa Kimmo Levä.
Lisätietoja
Suomen museoliitto
pääsihteeri Kimmo Levä
p. 040 166 2816
kimmo.leva(a)museoliitto.fi