Ei kai meillä sentään? Uusi kirja valottaa muinaisesineillä käytyä laitonta kauppaa

Syyrian sisällissota ja Isisin kaltaisten terroristijärjestöjen nousu eri puolilla Lähi-itää ja Pohjois-Afrikkaa ovat humanitaarinen katastrofi. Niiden myötä esiin on noussut myös muinaisiin, kulttuurihistoriallisesti merkittäviin esineisiin ja rakennuksiin kohdistuneita rikoksia. Media on paljastanut kulttuuriperinnön tuhoamista samoin kuin ryöstelyä, varastamista ja laitonta kauppaa, jota käydään muinaisesineillä. Usein oletetaan, että tällaiset ongelmat rajautuvat alkuperämaihin tai Brysselin, Lontoon ja New Yorkin kaltaisiin kansainvälisiin antiikkikaupan keskuksiin. Kysymykset muinaisesineiden laittomasta kaupasta ja niiden verkostoista koskettavat kuitenkin myös Suomea.

Museoliiton julkaisusarjan uusi artikkelikokoelma Working with Cultural Objects: Provenance, Legality, and Responsible Stewardship (suom. Työskentely kulttuuriesineillä – Alkuperä, laillisuus ja vastuullisuus) koostuu kymmenestä artikkelista. Tunnettujen tutkijoiden Patty Gerstenblithin, Neil Brodien ja Christopher A. Rollstonin suomennetut artikkelit antavat ajantasaisen näköalan parhaillaan käytävään kansainväliseen keskusteluun. Niissä esitellään laittomaan muinaisesinekauppaan läheisesti liittyvien väärennösten historiaa, pohditaan tutkijoiden vastuuta taustoiltaan epämääräisten aineistojen tutkimisessa sekä tarkastellaan laitonta kauppaa ehkäisevää Unescon yleissopimusta ja sitä toteuttavia kansallisia lainsäädäntöjä.

Muut teoksen artikkelit ovat englanninkielisiä ja vain tätä kokoelmaa varten kirjoitettuja. Raila Kataja, Magnus Olsson ja Josephine Munch Rasmussen kertovat pyrkimyksistä estää laitonta kauppaa Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Anni Guttorm pohtii saamelaisesineiden palauttamista Lappiin, Eero Ehanti ICOM:n eli Kansainvälisen museoneuvoston toimia laittoman kaupan ehkäisemiseksi ja Nidaa Dandachi sitä, miten Syyrian kulttuuriperinnön ryöstelystä ja laittomasta kaupasta keskustellaan arabimedioissa.

Artikkelikokoelma on tutkimushankkeen Muinaisesineet ja käsikirjoitukset kaupan ja tutkimuksen kohteena – Alkuperä, laillisuus ja vastuullisuus saavutus ja perustuu Suomen kansallismuseossa vuonna 2017 järjestettyyn kansainväliseen symposiumiin. Symposium toi yhteen useiden tieteenalojen ja kulttuuriperintöinstituutioiden edustajia. Tavoitteena oli lisätä tietoisuutta laittomasta muinais- ja antiikkiesinekaupasta Suomessa sekä käynnistää maassamme keskustelu aiheesta. Kansainvälisen tiedeyhteisön keskusteluissa on enenevässä määrin painotettu tutkijoiden ja museoiden vastuuta kyseenalaisesti hankitun materiaalin hankkimisessa ja tutkimisessa. 

Projektia ja kansainvälistä symposiumia rahoitti Helsingin yliopiston 375-Tulevaisuusrahasto ja artikkelikokoelman julkaisemista myös Turun yliopiston arkeologian oppiaine. Lisäksi hanketta tukivat muun muassa Suomen kansallismuseo ja Kansainvälisen museoneuvoston Suomen komitea, ICOM Finland.

Teoksen pääset lukemaan täältä.

Lisätietoja
Professori Visa Immonen, Turun yliopisto
sähköposti: vialim@utu.fi
puh. 040 361 2044.