Museoliitto mukana kulttuuriministeri Saarikon järjestämässä pyöreän pöydän keskustelussa taide- ja kulttuurialan tulevaisuuden näkymistä

Suomen museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä osallistui tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon järjestämään pyöreän pöydän keskusteluun taide- ja kulttuurialan tulevaisuuden näkymistä.

Tilaisuuteen osallistui useita kulttuurialan järjestöjä, jotka vastasivat etukäteen esitettyihin kysymyksiin. Keskustelu järjestettiin etäyhteyksillä 23.9.2020. Alle on koottu Museoliiton näkemyksiä museoalalle ajankohtaisista teemoista.


Mitä valtiovallan pitäisi tehdä alan edistämiseksi lyhyellä ja pitkällä aikavälillä? 

Lyhyen aikavälin tavoitteet 2020-2021 

  • Varautuminen koronakriisin vaikutuksiin vuonna 2021
  • Museopoliittinen ohjelma 2030 – mahdollisuuksien museon evaluointi 2020
  • Taidetta verkossa sopimuksen rahoituksen jatkaminen

Pitkän aikavälin tavoitteet 2021-

  • Digitalisaation edistäminen 
  • Valtionosuuksien rahoitussuunnitelman toteuttaminen
  • Suomalaisen rahapelijärjestelmän ylläpitäminen
  • Museoalan opetuksen vahvistaminen

Mitä alan itsensä pitää tehdä toimintansa ja suomalaisen kulttuurin edistämiseksi?  

  • Yhdessä tekeminen – verkostoituminen
  • Toiminnan jatkuva arviointi ja priorisointi
  • Talouden vahvistaminen 

Mitä valtiovallan pitäisi tehdä alan edistämiseksi lyhyellä ja pitkällä aikavälillä?

Varautuminen koronakriisin vaikutuksiin vuonna 2021 

Museoiden näkyvissä olevan toimintaympäristön vaikein ennustettava lyhyen aikavälin muuttuja on koronatilanteen kehittyminen. Korona aiheuttaa huomattavia tulomenetyksiä museoille, jos museoiden kävijämäärää tai aukioloaikaa joudutaan rajoittamaan. Lisäksi erityisesti pääkaupunkiseudun museot kärsivät turistien tulomaihin liittyvistä rajoituksista.

Taloudelliset ongelmat kohdistuvat vakavimmin yksityisiin museoihin. Julkisomisteisten museoiden rahoituksessa korona on uhka erityisesti kuntatalouden ongelmien kautta. Suomen museoliitto esittää varautumista museoiden lisätukemiseen, jos koronatilanne vakavasti vaarantaa tulevana vuonna museoiden normaalin toiminnan.

Museopoliittinen ohjelma 2030 – mahdollisuuksien museon evaluointi 2020


Suomessa on moderni ja tavoitteellinen museopoliittinen ohjelma, joka julkistettiin vuonna 2018. Ohjelma sisältää nimetyt ja mitattavat tavoitteet museoille, Suomen museoliitolle ja Museovirastolle.

Museopoliittisen ohjelman arviointi on ohjelman mukaisesti tehtävä vuoden 2020 aikana. Tähän on tällä hetkellä erityinen tarve, koska koronakriisi on ohjannut ajattelua ja toimintaa lyhytjänteiseen suuntaan. Hieman kauemmaksi katsomiselle on tarvetta ja arvioinnille, onko ohjelma edelleen toimintaympäristöanalyysin osalta validi. Arvioinnin käynnistäminen on opetus- ja kulttuuriministeriön tehtävä.

Taidetta verkossa sopimuksen jatkaminen

Suomen museoliitto ja Kuvasto allekirjoittivat keväällä 2017 Taidekokoelmat verkkoon -sopimuksen, joka mahdollistaa museoiden kokoelmissa olevien teosten esittämisen verkossa ilman teos- tai tekijäkohtaisia sopimuksia ja maksuja.

Sopimukseen liittyminen antaa museolle rajattoman oikeuden julkaista museon verkkosivuilla ja sovelluksissa omistamiaan tai deponoimiaan suomalaisia tekijänoikeudenalaisten teosten kuvia. Sopimuksen piirissä on tällä hetkellä 40 taidemuseota ja yli puolet ammatillisten museoiden kokoelmista. Sopimuksen rahoituksesta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö ja sopimusmuseot. Opetus- ja kulttuuriministeriön osuus on 200 000 euroa/v ja nykyinen rahoitusjakso loppuun vuoden 2021 aikana.

Valtionosuuksien rahoitussuunnitelman toteuttaminen 

Museoiden toiminta on pitkäjänteistä, lähtökohtaisesti ikuista. Vuoden 2020 alussa voimaan tullut museolaki ja siihen liittyvä valtionosuusuudistus tukee tätä tavoitetta. Museoiden valtionosuusrahoitus perustuu vuodet 2020-2023 kattavaan rahoitussuunnitelmaan. On tärkeää, että rahoitussuunnitelma toteutuu opetus- ja kulttuuriministeriössä päätetyn mukaisesti.

Digitalisaation edistäminen

Museoiden digitalisaatio etenee koronan kiihdyttämällä tahdilla viidellä tasolla: 

  • kokoelmien digitointi
  • kokoelmien hallinnointiin ja tallentamiseen liittyvien järjestelmien käyttöönotto 
  • kokoelmien ja palvelujen online-välittäminen 
  • sisältöjen ja kokoelmatietojen tuottaminen vuorovaikutuksessa yleisön/yhteisön kanssa 
  • digitoitujen materiaalien uudet käyttötavat muun muassa lisätyn todellisuuden (AR) ja keinotodellisuuden (VR) tuottamisessa sekä tekoälyn käyttö uusien ratkaisujen ja tulosten saavuttamiseksi (tiedon louhinta).

Digitalisaatio sisältää huomattavia mahdollisuuksia kulttuuriperinnön saavutettavuuden ja saatavuuden parantamiseksi sekä museoiden taloudellisen pohjan laajentamiseksi. Lisäksi suomalaisissa museoissa tehty pitkäjänteinen digitointityö mahdollistaa Suomen museopoliittisessa ohjelmassa mainitun vision toteutumisen: Suomessa on Euroopan ajankohtaisimmat museot ja innostuneimmat asiakkaat vuonna 2030.

Tällä hetkellä digitalisaatiota pitää vauhdittaa erityisesti tasoilla 2 ja 3. Se edellyttää järjestelmäinvestointeihin pitkäjänteisesti kohdennettua rahoitusta sekä yhteistyön jatkumista ja kehittymistä tekijänoikeuksia edustavien toimijoiden kanssa. Näistä erityisen merkittävää on varmistaa jo nyt eurooppalaista edelläkävijyyttä edustavan museoiden ja kuvataiteiljoiden taidetta verkossa -sopimuksen jatkuminen, kuten edellä jo todettiin.

Lisäksi museoiden ja Kopioston yhteistyön tiivistäminen kokoelmissa olevien materiaalien verkko/online-jakelun mahdollistamiseksi olisi käynnistettävä. Kuvasto-Kopiosto-museot -yhteistyön tarkoitus on yhteiskunnallisen tehtävän lisäksi vahvistaa yhteistyön piirissä olevien tahojen taloutta.

Suomalaisen rahapelijärjestelmän ylläpitäminen

Museoiden valtionosuurahoituksesta noin puolet ja Kansallisgallerian rahoituksesta pääosa tulee veikkausvoittovaroista. Suomen museoliitto tukee nykyisen rahapelijärjestelmän säilyttämistä ja edelleen kehittämistä sekä rahapelihaittojen ehkäisemiseksi että Veikkaus Oy:n toiminataedellytysten vahvistamiseksi. Suomen museoliitto toivoo poliittisen konsensuksen jatkumista nykyisen rahapelijärjestelmän ylläpitämiseksi ja näkyvissä olevien rahapelituottojen vähentymisen kompensoimista budjettivaroilla hallitusohjelman kirjausten mukaisesti

Museoalan opetuksen vahvistaminen

Museoalalla työskentelevistä pääosalla on korkeakoulututkinto ja viime vuosina museologia on noussut yhdeksi tärkeimmistä oppiaineista museotyöntekijöiden joukossa. Tämä on osittain seurausta siitä, että museologian opinnot on mainittu museoiden valtionosuuden perusteissa. Museoiden osaamisen kehittäminen edellyttää museoalan opetuksen vahvistamista varmistamalla museologian professuurin ja muun yliopistollisen opetuksen säilyminen sekä alan oppimateriaalin uudistuminen.

Mitä alan itsensä pitää tehdä toimintansa ja suomalaisen kulttuurin edistämiseksi? 

Yhdessä tekeminen – verkostoituminen

Museotoiminnan yhteiskunnalliset vaikutukset yltävät kulttuuripoliittisia tavoitteita laajemmalle. Museot ovat osa suomalaista koulutusjärjestelmää. Museoiden myönteiset vaikutukset ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin sekä aluetalouteen on laajalti tunnistettu. Museoilta laajeneva yhteiskunnallinen tehtävä edellyttää tiivistyvää yhteistyötä sosiaali-, terveys-, elinkeino- ja koulusektorien kanssa.

Museoiden kesken syvenevää yhteistyötä edellyttää menestyminen digitaalisessa toimintaympäristössä. Käytännössä se tarkoittaa yhteisiä järjestelmiä ja alustoja (julkaiseminen, välittäminen, kauppa), joiden ylläpito tai hankita ei ole yksittäiselle museolle sen enempää taloudellisesti kuin toiminnallisestikaan järkevää tai mahdollista.

Perinteisemmässä toimintaympäristössä kulttuuriperinnön monipuolistuminen ja runsastuminen edellyttää tiivistyvää työnjakoa kokoelmavastuissa ja olemassa olevan TAKO (tallennus- ja kokoelmayhteistyö) jatkamista ja syventämistä.

Museoiden näyttelytoiminnassa huomattavia uusia mahdollisuuksia luo Museokortin ympärille rakentuva laajentuva ekosysteemi.

Toiminnan jatkuva arviointi ja priorisointi

Museotyö ja sen tavoitteet ovat muuttumassa, pääosin laajempaan ja monipuolisempaan suuntaan. Museoalan osaaminen ei voi enää pohjautua pelkästään perinteisiin kulttuuri-, historia- ja taideaiheisiin. Museoiden on monipuolistettava työyhteisön osaamista mm. markkinointi-, viestintä- ja ICT-ammatteihin. Lisäksi on tärkeää, että työntekijät ovat taustoiltaan aikaisempaan monikulttuurisempia. Tehtäväkentän laajentuessa museoiden on yhä useammin valittava, mitkä ovat toiminnan painopisteet.

Talouden vahvistaminen

Talouden rakenteiden vahvistaminen edellyttää yhteistyötä kiinteiden kulujen vähentämiseksi ja palvelutulojen kasvattamiseksi. Tässä merkittävää ovat yhteiset/verkostoinvestoinnit digitaalisen toimintaympäristön työkaluihin ja toimintoihin. Taloutta vahvistaa myös kokoelmapoliittisen yhteistyö, joka vähentää päällekkäistä tallentamista. Lisäksi merkittäviä mahdollisuuksia talouden vahvistamiseen on yhteisissä museo- ja kokoelmakeskuksissa sekä myynnin ja markkinoinnin työkaluissa, kuten Museokortti.

Lisäkysymys, mikäli aikaa jää: Millaisena näette taiteen ja kulttuurin merkityksen koronaepidemiasta toipumisessa ja resilienssin kasvattamisessa?

Taiteella ja kulttuurilla on useiden tutkimusten ja selvitysten perusteella huomattava merkitys ihmisten henkiselle hyvinvoinnille. Kulttuuri ja taide auttavat näkemään mahdollisuuksia ja luo ajallista perspektiiviä arvioida nykytilannetta ja sen haasteita. Useimmiten tämän seurauksena saa nykytilaan sekä lohtua että ymmärrystä. 

Museoissa koronan edellyttämät terveysturvallisuuteen liittyvät toimenpiteet on mahdollista toteuttaa monia muita vapaa-ajan palveluja helpommin.

 

Suomen museoliitto 25.9.2020

Siirry sivun alkuun