28.10.2019
Lausunto kansalliselle audiovisuaaliselle instituutille uudesta mediakasvatuslinjauksesta
Kansallinen audiovisuaalinen instituutti on opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta valmistellut luonnoksen kansallisista mediakasvatuslinjauksista. Suomen museoliitto katsoo, että uusi mediakasvatuksen linjausasiakirja on tarpeen ja ajankohtainen.
Yleiset kommentit linjausluonnoksesta
Mediamaailma on muuttunut viime vuosina yhä nopeammin ja on jatkuvassa muutoksessa. Suomen museoliitto katsoo, että uusi mediakasvatuksen linjausasiakirja on tarpeen ja ajankohtainen. Linjausluonnoksen laatimisen tavoitteina olevat toimintakentän selkeyttäminen, kansallisen mediakasvatuksen vahvuuksien, arvojen ja periaatteiden kuvaaminen sekä kehittämiskohteiden ja -trendien esille nostaminen ovat hyvin muotoiltuja ja kannatettavia. Linjauksen valmistelussa on käytetty hyväksi monipuolisia menetelmiä keskusteluista asiakirjakatsauksiin.
Johdannossa on hyvin tunnistettu medialukutaidon merkitys ja tärkeys kaikille kuuluvana kansalaistaitona. Toisaalta luonnoksessa oikein huomautetaan, että mediakasvatukseen liitetään ylimitoitettuja odotuksia ratkaista monenlaisia yhteiskunnallisia ongelmia. Suomen museoliitto tukee luonnoksessa esitettyä näkemystä, jonka mukaan mediakasvatustoiminnassa olennaista on verkostoituminen ja yhteistyö eri toimijoiden välillä. Medialukutaito ja mediakasvatus on määritelty luonnoksessa selkeästi.
Mediakasvatuksen laajentaminen uusin kohderyhmiin (esim. aikuiset ja erityisryhmät) on tärkeä tavoite. Tavoitteena on tehdä mediakasvatustoiminta niin houkuttelevaksi, että se tavoittaa myös nämä uudet ryhmät lapsia ja nuoria unohtamatta. Suomen museoliitto edustaa ammatillisesti hoidettuja museoita, jotka tuottavat näyttelyitä, tapahtumia ja työpajoja näille samoille ryhmille. Museot ovat siis oppimisympäristöjä, joissa mediakasvatuksen toteuttaminen on luontevaa monesta eri näkökulmasta ja eri kohderyhmille.
Johdannossa mainitaan, että kansallisten, koko toimialaa ohjaavien mediakasvatuslinjausten lisäksi tarvitaan yksityiskohtaisempia, käytännön toimia ohjaavia, alakohtaisia linjauksia. Museot voivat toimia mediakasvattajina monilla eri tavoilla ja eri rooleissa, joita on käsitelty Museot ja mediakasvatus -julkaisussa (2015). Myös museoala hyötyisi erityisesti museoiden näkökulmasta määritellyistä, alakohtaisista linjauksista, joille kansalliset linjaukset muodostavat hyvän pohjan.
Visioon liittyvät kommentit
Suomen museoliitto pitää kansallisen mediakasvatuslinjauksen visiota hyvänä kiteytyksenä, joka korostaa medialukutaitoa kaikille kuuluvana kansalaistaitona. Mediakasvatuksessa painotetaan muun muassa pitkäjänteistä ja suunnitelmallista resursointia sekä laaja-alaista yhteistyötä, minkä näemme olennaisena asiana.
Kommentit tavoitteisiin ja toimenpide-ehdotuksiin
Mediakasvatuksen laaja-alaisuus ja kattavuus ovat kannatettavia tavoitteita. Näin mukaan voidaan lukea myös museot, joita ei useinkaan mainita mediakasvatustoimijoina. Toimenpiteet ovat monipuolisia ja toteutuessaan edistävät tavoitetta hyvin.
Mediakasvatuksen laatu ja sen arviointi on ensiarvoisen tärkeää, jotta sen merkityksellisyys säilyy ja kasvaa. Toimenpiteissä erityisen positiivista on se, että niissä pyritään tunnistamaan ja huomioimaan mediakasvatuksen osaamistarpeet eri alojen ammattilaisten työssä. Tässä yhteydessä ehdotetaan myös pitkäkestoista, työn arkeen kytkeytyvää täydennyskoulutusta sekä uusia, innovatiivisia koulutusmahdollisuuksia. Suomen museoliitto on museoalan merkittävin täydennyskouluttaja ja pitää alan osaamista kehittäviä ehdotuksia tärkeinä.
Systemaattinen ja pitkäjänteinen mediakasvatus on kannatettava tavoite, joka edellyttää suunnitelmallisuutta ja tarkoituksenmukaista resurssien kohdentamista, kuten tavoitteissa mainitaan. Museoilla on laissa määritelty opetus- ja kasvatustehtävä, jota museot toteuttavat tuottamalla oppimispalveluita kaikille kouluasteille, ikäluokille ja kohderyhmille. Aktiivisesta kasvatus- ja yleisötoiminnasta huolimatta museoiden rooli mediakasvattajina on edelleen hieman selkeytymätön suhteessa muihin toimijoihin. Medialukutaidon näkökulma edellyttää erityisosaamista, mitä museoissa ei aina ole. Osaamisen kehittäminen hyötyisi hankerahoitusta pitkäjänteisemmästä ja monipuolisemmasta rahoituksesta, mikä onkin mainittu yhtenä tavoitetta tukevaa toimenpiteenä.
Mediakasvatuksen arvoihin ja periaatteisiin liittyvät kommentit
On hyvä, että mediakasvatustyön arvot ja periaatteet on selkeästi ilmaistu.
Mediakasvatuksessa huomioonotettaviin kehitystrendeihin liittyvät kommentit
Mainitut kehitystrendit ovat olennaisia ja huomioon otettavia.
Mediakasvatuksen haasteisiin liittyvät kommentit
Kaikki mainitut haasteet tunnistetaan myös museoalalla ja on hyvä, että ne nostetaan esiin myös linjauksissa.
Mediakasvatuksen maisemaan tai toimijoihin liittyvät kommentit
Linjauksessa todetaan, että suomalaisten medialukutaidon tila on pitkälti selvittämättä. Ehdotus useista osatutkimuksista asiantilan korjaamiseksi on kannatettava. On hyvä, että linjauksessa huomioidaan se seikka, että vain pieni osa mediakasvatuksen toimijoista työskentelee yksinomaan medialukutaidon edistämisen parissa. Tämä pätee hyvin museoalan mediakasvatukseen: museoissa toteutetaan mediakasvatusta monella tapaa, mutta yksikään museoammattilainen ei tee sitä kokopäiväisesti. Museot voivat Suomen museoliiton näkemyksen mukaan toimia mediakasvatuksen toteuttajana, mahdollistajana tai yhteistyökumppanina. Museokontekstissa voi toteuttaa mediakasvatusta monesta näkökulmasta: museo voi kertoa median historiasta, museo voi tuoda kokoelmiaan esille eri medioiden kautta ja museota itseään voidaan tarkastella kriittisestikin mediana ja pohtia esimerkiksi museon näyttelyissään tuottamaa historiakuvaa.
Suomen museoliitto
28.10.2019
Suomen museoliitto 28.10.2019