Opetus- ja kulttuuriministeriölle

Asia: Suomen museoliiton lausunto kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain uudistamisesta

Viite: lausuntopyyntö 18.5.2018

Laki kuntien kulttuuritoiminnasta ottaa museot hyvin huomioon

Suomen museoliitto on tyytyväinen siihen, että lausunnolla olevassa esityksessä on huomioitu laveasti kulttuurin ja siihen sisältyvän museotoiminnan merkitys. Esitys tunnistaa kulttuuriperinnön tallentamisen esittämisen kunnallisena tehtävänä, vaikka se ei kunnille lakisääteistä olekaan. Lisäksi on tärkeää, että laissa nostetaan esiin prosenttiperiaatteen tärkeys taiteen tukemisessa. On myös hienoa, että esityksessä huomioidaan, että kulttuuritoiminnalla on mm. matkailun lisääntyessä ja monikulttuurisuuden vahvistuessa kasvava merkitys taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ylläpitämisessä. Esitys olisi kuitenkin voinut ottaa vahvemmin kantaa kulttuuripalvelujen rahoittamiseen.

Esityksessä tunnistettua kulttuuripalvelujen aikaisempaa laajempaa yhteiskunnallista tehtävää ei käytännössä ole mahdollista toteuttaa, jos tehtäviä rahoitetaan vanhalta pohjalta eli kulttuuripoliittisten tavoitteiden toteuttamiseen tarkoitetulla rahoituksella. Kuvaava esimerkki on esityksessä mainittu Kaikukortti. Se on erittäin hyvä innovaatio sosiaalisesti vaikeassa asemassa olevien ihmisten aktivoimisessa ja syrjäytymisen ehkäisemisessä sekä monikulttuurisuuteen liittyvien sosiaalipoliittisten tavoitteiden toteuttamisessa. Rahoitus Kaikukortin ylläpitoon tulee kuitenkin kulttuurin rahoituksesta sekä järjestelmän ylläpitämisen että kulttuurilaitosten tuottamien palvelujen osalta.

Luontevaa olisi, että kulttuuritoimintojen tuottamat palvelut, joiden tavoitteet ovat pääosin sosiaalipoliittisia, elinkeinopoliittisia tai koulutuspoliittisia, rahoitettaisiin näiden sektorialojen budjeteista.

Lakiesityksessä huomioidaan erillisinä ryhminä ammatillinen ja paikallinen eli pääosin harrastajien ylläpitämä museotoiminta. Suomen museoliitto pitää tärkeänä, että lakiesityksessä tunnistetaan ammattimaisesti hoidettujen maakunta- ja aluetaidemuseoiden rooli paikallisen museotoiminnan edistämisessä ja tukemisessa. Aluetaidemuseoiden osalta tehtävä sisältää kulttuuriperinnön tallentamiseen liittyvien tehtävien lisäksi kuvataiteen kunta- ja aluekohtaisen tukemisen. Esityksessä todetaan lisäksi, että paikallismuseotoiminta perustuu ”kotiseutuhenkisyyteen”, joka on ilmaisuna rajaava. Luontevampaa olisi puhua ihmisten ja yhteiskunnan tarpeesta tallentaa, dokumentoida ja esittää paikallista historiaa ja perinnettä sekä niihin liittyviä muutoksia.

Kuntien tehtäviä koskevan 3 §:n kohdassa 4 määritellään kunnan tehtäväksi kulttuuriperinnön ylläpitäminen, käyttö ja uusintaminen. ”Uusintaminen” on terminä museoalalla tuntematon ja määrittelemätön. Termi pitäisi joko korvata museoalalla paremmin tunnistettavalla sanalla tai termin sisältö pitäisi avata lakiesityksen perusteissa.

Yksittäisinä huomioina Suomen museoliitto nostaa esiin sen, että sivulla 21 on väärää tietoa liittyen museoiden määrään ja niiden omistajuuteen. Suomessa on tällä hetkellä arvioiden mukaan noin 1000 museota, joista ammatillisesti hoidettuja on 350. Loput 700–800 ovat ei-ammatillisia, pääosin harrastajavoimin ylläpidettyjä paikallismuseoita.

Lisäksi toteamme, että valtionosuusjärjestelmä ja siihen liittyvä museolaki ovat uudistumassa. Lausunnolla olevassa esityksessä viittaukset museolakiin perustuvat voimassa olevaan lain sisältöön ja sen termistöön. Sivulla 37 on kuitenkin käytetty termiä ”alueelliset vastuumuseot”, joka liittyy uuden ja mahdollisesti voimaan tulevan museolain sekä valtionosuuslain termistöön. Johdonmukaisuuden vuoksi tässä esityksen kohdassa voisi käyttää termejä ”maakuntamuseo ja aluetaidemuseo”. Toinen vaihtoehto on, että koko lakiesityksessä huomioidaan jo nyt todennäköisesti voimaan tulevien uusien valtionosuus- ja museolain sisältö ja termistö.

Helsingissä 27.6.2018

Suomen museoliitto ry

Outi Alanko-Kahiluoto
puheenjohtaja

Kimmo Levä
pääsihteeri

Suomen museoliitto 29.6.2018