Opetus- ja kulttuuriministeriölle

Suomen museoliitto kiittää työryhmää tehdystä työstä ja mahdollisuudesta antaa lausunto sen keskeisimmistä tavoitteista.

Yleistä työryhmän esityksistä ja tavoitteista

Suomen museoliitto yhtyy työryhmän näkemykseen siitä, että taide, taidealat ja taiteen toimintaympäristö sekä taiteellisen työskentelyn lähtökohdat ovat viime vuosina muuttuneet ja muuttuvat edelleen. Työryhmän työlle on ollut selkeä tilaus ja tarve.

Työryhmä tiivistää työnsä kolmeen viestiin ja tavoitteeseen, joista kaksi ensimmäistä ovat taidepoliittisia. Ne perustuvat taiteen ja kulttuurin aikaisempaa monipuolisempaan rooliin yhteiskuntapolitiikassa sekä tästä roolista seuraavaan tarpeeseen rahoituksen lisäämisestä ja rahoituspohjan laajentamisesta. Työryhmän kolmas esitys on taiteilijapoliittinen ja ottaa kantaa taiteilijoiden toimeentulon ja asemaan työmarkkinoilla.

Työryhmä ei perustele, miksi on päädytty sellaiseen ratkaisuun, että samassa esityksessä otetaan kantaa sekä taidepolitiikkaan, jossa tavoitteena on taiteen yhteiskunnallisen aseman ja rahoituksen vahvistaminen, että taiteilijapolitiikkaan, jossa tavoitteeksi asetetaan kasvun suuntaaminen taiteilijoiden toimeentulon ja sosiaaliturvan parantamiseen.

Tavoitteet sinällään ovat tärkeitä ja perusteltuja, mutta Suomen museoliiton näkemyksen mukaan niiden tekeminen ja julkaiseminen erillisinä esityksinä olisi ollut perustellumpi ratkaisu. Lisäksi nyt jää kokonaan käsittelemättä taiteen tuottajaorganisaatioiden rahoituksen, aseman ja taloudellisen kannattavuuden vahvistaminen taiteen yhteiskunnallisen merkityksen muuttuessa. Näiden joukossa vaille huomiota jäävät verotukseen (alv, liikevoitto) sekä työnantajan lakisääteisiin maksuihin ja muihin velvoitteisiin liittyvät asiat.

Edellä mainitusta syystä työryhmän esityksissä jää vähälle huomiolle se, että taidemuseoilla ja muilla kulttuurin tuottajatahoilla on lähtökohtaisesti halu, kyky ja valmius tukea taiteellisen työn arvostusta ja sitä kautta taiteilijoiden toimeentuloa. Museot mahdollistavat monien taiteenalojen näkyviin tulemisen, ja museoammattilaiset ovat myös tärkeä verkosto mm. taiteilijoiden työn rahoittamiseen liittyvässä vertaisarvioinnissa.

Taide yhteiskunnan ytimeen (työryhmän esitykset 1–8)

Esitykset huomioivat perinteisesti vastakkain asetetut taiteen itseis- ja välinearvoiset tehtävät. Esityksissä ja niiden vaikutuksissa välinearvo korostuu. Tämä on hyvä suunta, mutta on tärkeää, että välinearvoisten tehtävien kasvu on linjassa rahoituspohjan laajentumisen kanssa. Rahoituspohjan laajentumisen on perustuttava sekä yksityisen sektorin osuuden kasvuun että julkisen rahoituksen vahvistumiseen mm. sosiaali- ja terveysministeriöstä ja työ- ja elinkeinoministeriöstä, kuten esityksessä todetaan. Suomen museoliitto on osaltaan edistänyt tätä tavoitetta ja pitää tärkeänä, että taiteen merkitys hyvinvoinnin edistämisessä nostetaan entistä vahvemmin esiin yhteiskunnallisissa ohjelmissa ja linjauksissa.

Työryhmä esittää taiteen ja kulttuurin budjetin nostamista yhteen prosenttiin valtion kokonaismenoista vuoteen 2023 mennessä. Tämä on perusteltua sekä 2000-luvun rahoituskehityksen että taiteen ja kulttuurin yhteiskunnallisen merkityksen muutoksen näkökulmasta.

Esitys ottaa kantaa Veikkauksen asemaan taiteen ja kulttuurin rahoittajana. Rahoitusta esitetään siirrettävän budjettirahoituksen puolelle erityisesti siksi, että yhtiöllä ei nähdä olevan mahdollisuuksia tuottaa rahaa kasvaviin tarpeisiin. Kuten esityksessä todetaan, on tärkeää turvata taiteen ja kulttuurin rahoitus kaikissa olosuhteissa. Esityksessä olisi tältä osin ollut tärkeää ottaa vahvemmin kantaa siihen, että samalla kun budjettirahoitusosuuden vahvistumisesta huolehditaan ja vältetään uusien kohteiden ottamista veikkausvoittovaroilla rahoitettavien toimintojen piiriin, tavoitteena on yksinoikeuteen perustuvan suomalaisen pelijärjestelmän pitäminen toimivana.

Taiteen rahoituksen strateginen kehittäminen (työryhmän esitykset 9–14)

Työryhmän esitykset tähtäävät perustellusti taiteen tekemisen pitkäjänteisen rahoituksen turvaamiseen. Tämän tavoitteen kannalta on tärkeää kehittää rahoitus- ja tukijärjestelmiä esitetyn mukaisesti. Pitkäjänteisen rahoituksen kehittämisesityksissä olisi voinut nostaa esiin osaamisen kehittämisen taiteellisen työn kysynnän kasvattamisessa, jossa tärkeää on markkinointi-, myynti- ja tuotanto-osaamisen vahvistaminen. Tämä olisi erityisen tärkeää yksityisen sektorin rahoituksen osalta.

Esityksen numero 10 mukaan erityisenä tavoitteena on kannustaa VOS-laitoksia toimimaan vahvoina omana alansa ja taiteen kehittäjinä sekä taiteen puolestapuhujina ja edustajina alueilla. Suomen museoliiton käsityksen mukaan tämä toteutuu jo tällä hetkellä. Lisäksi tavoite on kirjattu museoiden tehtäväksi sekä nykyisessä että eduskuntakäsittelyssä olevassa uudessa museolaissa. Suomen museoliitto esittääkin, että edellä mainittu esitys muotoillaan seuraavasti: Tunnistetaan VOS-laitosten vahvuudet oman alansa toimijoina ja kehittäjinä sekä taiteen puolestapuhujina ja edustajina alueillaan.

Esityksen mukaan Taiteen edistämiskeskus vähentää rahoituksen sirpaloitumista mm. vähentämällä tukimuotojen määrää ja nostamalla avustusten keskimääräistä tukisummaa. Käytännössä tämä merkitsee, että rahoitusta on enemmän harvemmalle joukolle taiteilijoita. Tämä on hyvä tavoite ammattimaisen taiteen tuottamisen näkökulmasta, mutta vähentää oletettavasti osaltaan taiteen diversiteettiä.

Esityksen 14 mukaan valtio, kunnat ja säätiöt lisäävät yhteistyötä ja ovat tietoisia toistensa myöntämästä rahoituksesta ja sen kehittymisestä ja kohdentumisesta. Esityksen tavoite on, että taiteen rahoitus kehittyisi kokonaisuutena. Tavoite on ristiriitainen säätiöiden itsenäisen aseman näkökulmasta ja näyttäytyy ministeriön pyrkimyksenä ohjata säätiöiden rahoitusta ja tuettavia sisältöjä. Tältä osin olisi selkeämpää, että tavoitteena olisi vain tiedon kerääminen taiteen kokonaisrahoituksen tilastoimiseksi.

Taide on työtä ja sellaisena sitä on kohdeltava (työryhmän esitykset 15–21)

Kuten lausuntomme ensimmäisessä osuudessa totesimme, taiteilijoiden toimeentuloon liittyvä pohdinta sekä esitykset taiteen ja kulttuurin rahoituksen kohdentumisesta olisi hyvä käsitellä omana kokonaisuutenaan eikä osana rahoituksen kasvattamiseen ja rahoitusjärjestelmään liittyviä esityksiä.

Esityksessä 19 todetaan, että taiteilijan tulee voida tehdä työtään työsuhteessa tai yrittäjänä ja että nämä työnteon muodot voivat lomittua ja toimeentulo siten koostua useasta eri lähteestä. Tavoite ei ole linjassa Taiteen edistämiskeskuksen tavoitteen kanssa, jossa taiteilijoiden rahoituksen sirpaleisuutta pyritään vähentämään. Esitysten perusteella ei myöskään synny yhtenäistä käsitystä siitä, onko tavoitteena, että taiteilijat rinnastuvat ensisijaisesti työntekijöihin vai yrittäjiin.

Helsingissä 7.2.2019

Kimmo Levä
Pääsihteeri
Suomen museoliitto

Suomen museoliitto 11.2.2019