Opintoretket

Aalloilla – Säynätsalon Aalto-kohteet klo 9.00–15.15

Lähdemme linja-autolla Jyväskylän matkakeskuksesta klo 9 kohti Säynätsaloa, jossa tutustutaan Alvar ja Elisa Aallon Muuratsalon koetaloon ja Aallon suunnittelemaan Säynätsalon kunnantaloon.

Muuratsalon Koetalo on Alvar ja Elissa Aallon itselleen suunnittelema ateljee ja kesäasunto, joka sijaitsee Muuratsalon saaren länsirannalla, noin 30 minuutin ajomatkan päässä Aalto2-museokeskukselta. Koetalo komeilee kauniilla paikalla Päijänteen rantakalliolla, mutta kuitenkin metsän suojassa. Täällä Aallolla oli vapaus kokeilla eri materiaaleja, muotoja, tekniikoita ja mittasuhteita. Esikuvana huvilalla on antiikin atriumtalo. Säynätsalon kunnantalo (Alvar Aalto 1949–52) on yksi arkkitehti Alvar Aallon merkittävimmistä töistä, jolla on oma asemansa 1900-luvun arkkitehtuurin historiassa. Jo rakennusvaiheessa talo herätti huomiota ainutlaatuisuutensa vuoksi. Rakennuksen valmistumisen jälkeen Säynätsaloon on virrannut innokkaita vierailijoita kaikkialta maailmasta: opiskelijoita, arkkitehtiryhmiä ja yksittäisiä vierailijoita, nykyään noin 3000–4000 vuosittain. Onkin todettu, että kunnantalo on tehnyt Säynätsalosta Suomen kansainvälisesti tunnetuimman saaren.

Retken lounas nautitaan Juurikkasaaren venesataman paviljongissa. Aallon vaikutteista päästään lopuksi nauttimaan Päijänteellä m/s Suomen Suvi -laivan kyydissä paluumatkalla takaisin Jyväskylään. Laivassa nautitaan iltapäiväkahvit. Laiva on Jyväskylän satamassa klo 15.15. Jyväskylän satama sijaitsee noin kilometrin päässä Matkakeskuksesta.

Vinkki: Mukavat kävelykengät mukaan retkelle 

Raakut ja myyrät – Konneveden tutkimusasema ja Ilmavoimamuseo Tikkakoskella klo 8.30–15.30

Linja-auto lähtee Jyväskylän Matkakeskuksesta klo 8.30 kohti Konneveden tutkimusasemaa, jossa tutustumme vieraanvaraiseen ja vireään yli 40-vuotiaaseen Jyväskylän yliopiston Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen Konneveden tutkimusasemaan. Tutkimusasema on osa Suomen yliopistollisten tutkimusasemien ainutlaatuista, kansallisomaisuuteen verrattavaa verkostoa. Asema on kuuluisa erityisesti kokeellisesta evoluutio- ja käyttäytymisekologian alan tutkimuksestaan. Projektipäällikkö Heidi Kunttu esittelee aamukahvin yhteydessä aseman toimintaa ja uhanalaisen jokihelmisimpukan eli raakun suojeluun liittyvää, Jyväskylän yliopiston koordinoimaa LIFE Revives -hanketta. Hanke on Euroopan komission rahoittama, ja sen tavoitteena on parantaa raakun ja sen isäntäkalojen, lohen ja taimenen, elinympäristöjä Suomessa. Konneveden tutkimusasemalla raakkuja hellitään kylpyläolosuhteilla, joiden tarkoituksena on saada jopa yli satavuotiaat raakut lisääntymiskuntoon. Raakkujen jälkeen tutkimusaseman MacGyverit eli laboratoriomestarit esittelevät tutkimusaseman tiloja ja erilaisia koejärjestelyitä. Lounas nautitaan tutkimusaseman lounasravintolassa klo 11.30–12.30.

Toisena retkikohteena tutustumme sotahistorialliseen erikoismuseoon Suomen IImavoimamuseoon Tikkakoskella, jonne on järjestetty opastuksen lomaan kahvihetki. Suomen ilmavoimamuseo esittelee suomalaista sotilasilmailuhistoriaa 1910-luvulta nykypäivään saakka. Ilmavoimamuseo on Sotamuseon yhteistyömuseo. Perusnäyttelyn esineistö koostuu pääasiassa Suomen ilmavoimien käytössä olleista lentokoneista, moottoreista ja lentovarusteista. Eri puolelle näyttelyhallia on sijoitettu myös vaihtuvia näyttelyosia. Museo konservoi ja restauroi ilmavoimien käyttämiä lentokoneita ja muuta esineistöä. Konservoinnin lähtökohtana on säilyttää esineet mahdollisimman autenttisena ja alkuperäisyyttä kunnioittaen. Linja-auto palaa Jyväskylään Matkakeskukseen klo 15.30.

Vinkki: Voit ottaa matkatavarasi mukaan linja-autoon.

Lutakko – kaupunkikulttuuria kävellen klo 10.00–13.45

Kävelykierros Lutakon alueella alkaa klo 10.00, jolloin tavataan Paviljongin viereisen Innova-rakennuksen edessä, Piippukatu 11. Lutakossa toimi yli 80 vuotta Schaumanin vaneritehdas. Se muutti pois 1990-luvulla ja alue vapautui asuntorakentamiselle. Lutakosta on muodostunut suosittu asuinpaikka, jossa kohtaavat konkreettisesti uusi ja vanha Jyväskylä.

Kierroksella nähdään komea tehtaanjohtajan edustuskoti Schaumanin linna, aaltoileva Lutakon puisto taideteoksineen, suosittu messu- ja tapahtumakeskus Paviljonki sekä Suomen elämyksellisin satama. Tuleepa tutuksi tyylikäs Lutakon Leidikin, jossa tutustutaan Teeleidin toimintaan ja maistellaan teelaatuja. Teeleidi tuo maahan erilaisia teelaatuja ja sekoittaa omia herkullisia teesekoituksia.

Teen nauttimisen jälkeen vieraillaan Elävän musiikin yhdistyksen Jelmun tiloissa tanssisali Lutakossa ja kuvataiteilija Samuli Heimosen työhuoneessa. Kävelykierros päätetään lounaaseen panimoravintola Hiidessä klo 13.00–13.45.

Vinkki: Kävelyä noin 3 km.

Luolastot ja Rautpohja – kokoelmia ja teollisuusperintöä klo 9.00–15.00

Lähtö linja-autolla klo 9.00 Jyväskylän Matkakeskuksesta. Opastetulla kierroksella Kanavuoren luolastossa tutustumme museoiden ja kirjastojen kokoelmien säilytyspaikkaan. Kanavuoren luolasto liittyy toisen maailman sodan historiaan. 1930-luvun lopussa Jyväskylän pohjoispuolella sijaitsevan Kanavuoren sisään ryhdyttiin louhimaan luolastoa, joka valmistuessaan vuonna 1940 käsitti n. 13 000 m2 varasto- ja työtiloja pääasiallisesti Suomen armeijan taisteluvälineiden säilytykseen. Luolat louhittiin vuoren sisään useaan kerrokseen ihmistyövoimaa käyttäen. Vuodesta 1944 luolastosta tuli Lapuan patruunatehtaan haaraosasto ja siellä aloitettiin pistoolin patruunoiden valmistus. Sotien jälkeen luoliin varastoitiin aseita ja ampumatarvikkeita, sekä linnoituskalustoa ja mm. huoltovarmuus-materiaalia. Puolustusvoimien suojeluvarikko luolastoon perustettiin kylmän sodan alkaessa vuonna 1966 ja vuonna 1974 siellä aloitettiin suojelualan tarvikkeiden valmistus. Puolustusvoimien toiminta päättyi Kanavuoressa vuonna 2003. Nykyisin luolaston omistaa yksityinen Vuoriluolat Oy ja sitä vuokraavat mm. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän kaupunki sekä Alvar aalto säätiö.

Linja-autolla siirrytään lounaalle Päijänteen rannalle Vehryt Noukaan klo 11–12. Lounaan jälkeen linja-auto kuljettaa Jyväskylän Rautpohjaan Valmetille, jossa on opastettu kierros. Valmet on maailman johtava prosessiteknologian, automaatioratkaisujen ja palvelujen toimittaja ja kehittäjä sellu-, paperi- ja energiateollisuudelle. Valmetin tehdas Jyväskylän Rautpohjassa tuottaa sellun-, paperin- ja kartongin valmistamiseen tarvittavia koneita ja palveluita.

Tehtaan tarina alkoi 1938 Suomen valmistautuessa sotaan. Valtion Tykkitehdas sijoitettiin Jyväskylän kaupungin lähellä sijainneen Vasikkavuoren ympäristöön. Tuotannon turvaamiseksi tiloja louhittiin myös kallion sisään. Sähkönsaannin takaamiseksi luolastoon rakennettiin varavoimalaitos, joka on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan. Kierros tarjoaa harvinaisen mahdollisuuden tutustua tähän tehdasalueen sisään kätkeytyvään kohteeseen.

Rautpohjasta löytyy kiinnostava yhdistelmä teollisuuden historiaa ja nykyisyyttä. Tehdasympäristön kyljestä löytyy muun muassa valtakunnallisesti merkittäväksi rakennusympäristöksi määritelty henkilökunnan asuinalue. Tehtaan historiaa tallennetaan Rautpohjan tehdasmuseoon, jossa työskentelevät Keski-Suomen museon amanuenssit ovat mukana kierroksella kertomassa Rautpohjan historiasta ja työyhteisömuseotoiminnasta, jossa Valmet Jyväskylä on mukana. Huom! Rautpohjassa liikutaan tehdasalueella, jonne saapuessa tulee esittää kuvallinen henkilöllisyystodistus. Osa kierroksesta kulkee alueella, jossa tulee käyttää henkilösuojaimia, jotka Valmet lainaa vierailijoille. Siirtymiset kävellen ovat noin 1 kilometriä, mutta kierroksen aikana seisotaan yhteensä noin tunnin ajan.

Rautpohjasta siirrytään linja-autolla Toivolan vanhalle pihalle, jonka museomiljöössä nautitaan iltapäiväkahvit Valkoinen puu -kahvilassa. Linja-auto kuljettaa kahvitauon jälkeen Matkakeskukseen. Retki päättyy klo 15.00.

Vinkki: voit ottaa matkatavarat mukaasi linja-autoon.

Sivistys on supervoima – aikamatka Suomen kauneimmalla kampuksella klo 10.00–13.00

Kävelykierros käynnistyy yliopiston päärakennuksen edestä klo 10.00. Opastetun kierroksen aikana tutustutaan Jyväskylän yliopiston ylpeyteen, Seminaarinmäen upeaan kampukseen, jonka maailmankuulu arkkitehtuuri on jättänyt pysyvän jäljen lukuisiin opiskelijapolviin ja muihin kampuksen kulkijoihin. Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäki on suojeltu, valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Seminaarinmäki ja tasa-arvoinen koulutus saivat vuonna 2022 ensimmäisenä Suomessa Euroopan kulttuuriperintötunnuksen.

Kierroksen aikana tutustutaan merkittävien arkkitehtiemme Alvar Aallon, Konstantin Kiseleffin, Yrjö Blomstedtin ja Arto Sipisen suunnittelemiin rakennuksiin sekä kuullaan tarinoita mm. opettajakoulutuksen varhaisvuosilta, Nunnakulkueesta, Ryhtilästä, seminaarinjohtajan viinikellarista, Suomen ensimmäisestä koulupuutarhasta sekä nykyisen tiedeyhteisön traditioista ja nykypäivästä.

Seminaarinmäki ja sen monikerroksellinen kulttuuriperintö kietoutuvat merkittävällä tavalla suomalaisen ja suomenkielisen sivistyksen historiaan ja tasa-arvoiseen koulutukseen, joka on mahdollistanut erityisesti naisten kouluttautumisen. Seminaarin puiston ja puutarhan polkuja ovat vaellellet mm. Minna Canth, Anni Swan, Lea Piltti, P.J Hannikainen, Iivari Koskimies ja Uno Cygnaeus.

Kierroksen jälkeen nautitaan lounasta opiskelijaruokala Lozzilla. Retki päättyy klo 13.00 Seminaarinmäelle.

Vinkki: Tämän jälkeen on hyvää aikaa vielä tutustua Jyväskylän museoiden näyttelyihin ja hakea matkatavarat. 

Puuarkkitehtuuria Petäjäveden vanha kirkko ja Puukuokka 

Lähtö Jyväskylän matkakeskuksesta linja-autolla klo 10:00. Ensin suuntaamme Petäjävedelle tutustumaan Unescon maailmanperintökohteeseen Petäjäveden vanhaan kirkkoon. Sieltä palaamme Jyväskylään Kuokkalaan, jossa näemme Puukuokan puukerrostalot. Retki päättyy lounaalle klo 12:30-13:30 uuteen Sataman Viiluun, jonne toki voi jäädä myös saunomaan. Oppaana Petäjäveden kirkossa on FM, Keski-Suomen kirkkojen tutkija Heli-Maija Voutilainen.

Puuarkkitehtuurin helmiä Jyvässeudulla

Jyväskylän seudulle on rakentunut useita hienoja esimerkkejä puuarkkitehtuurista. Opastetulla bussikierroksella tutustut Petäjäveden vaikuttavaan yli 250 vuotta vanhaan puukirkkoon. Sen kulttuurihistoriallisesti mittaamaton arvo tunnustettiin vuonna 1994, kun se liitettiin Unescon maailmanperintöluetteloon. Kuulet suomalaisen, ekologisesti kestävän puurakentamisen vaiheista ja nykytrendeistä ja näet esimerkkejä puuarkkitehtuurin eri vuosikymmenistä Jyväskylässä, mm. arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon vuonna 2015 voittaneen puukerrostalo Puukuokan, jonka suunnitteli arkkitehtuuritoimisto OOPEAA.

Vinkki: Kierros ei ole esteetön. Petäjäveden vanha kirkko ei ole esteetön. Rakennus on vanha, joten lattiat eivät ole täysin suorat, ja kynnykset ovat korkeat. Myös ulkoportaat ovat melko jyrkät.

Museopäivien ohjelma täydentyy ja muutokset ovat mahdollisia. Ilmoittautuminen avataan maaliskuussa.