Opetusministeriön asettama toimikunta on laatinut ehdotuksen eduskunnalle annettavaksi selonteoksi kulttuurin tulevaisuudesta. Tarkastelu ulottuu vuoteen 2035 saakka.

Kulttuuripolitiikan tulevaisuuden voimatekijöinä toimikunta näkee kestävän kulttuurin, kulttuurisen moninaisuuden ja luovuuden. Ne ovat edellytys ja perusta kulttuurin yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle, ihmisten hyvinvoinnille sekä kulttuuritoimialojen taloudelle.

Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallinin mukaan monet tulevaisuustrendit puhuvat sen puolesta, että taiteen ja kulttuurin yhteiskunnallinen vaikuttavuus on vahvistumassa.
– Taiteen ja kulttuurin sovellusten kerrannaisvaikutukset ulottuvat yhteiskunnan kaikille sektoreille ja hallinnonaloille, ja siellä tapahtuu merkittävää kasvua ja syntyy työllistymisen mahdollisuuksia, sanoi Wallin.

Monikulttuurisuus ja kulttuurinen moninaisuus ovat Suomen tulevaisuuden vahva muutostekijä. Siksi tulisi laatia kansallinen kielistrategia, jossa kartoitetaan ja täsmennetään kansallisten virallisten kielten, alkuperäiskansan kielten, vanhojen ja uusien vähemmistökielten sekä kasvavien kieliryhmien asema ja palvelutarpeet. Kansalliskielten sekä alkuperäiskansan kielten asema, kielenhuolto ja palveluiden saatavuus tulee turvata. Lisäksi tulisi laatia valtakunnallinen kulttuuriympäristöstrategia sekä kehittää kulttuurivaikutusten arviointia ja kulttuuriympäristön tilan seurantaa osana ympäristövaikutusten arviointia. Kulttuuriperinnön säilymistä ja saatavuutta tulee edistää myös digitaalisesti sekä toteuttaa kansallinen digitaalinen kirjasto.

Ns. toiminnallisina kehittämisehdotuksina esitetään mm. taiteen ja kulttuurin tuki- ja rahoitusjärjestelmien kehittämistä, Taiteen keskustoimikunnan rakenteen kehittämistä sekä
tekijänoikeusosaamisen ja kansainvälisen liiketoiminta- ja sopimusosaamisen kehittämistä. Luovan työn erityisluonne tulee tunnistaa ja kehittää sen edellytyksiä, koulutusta, työtiloja sekä toimeentuloa ja työllisyyttä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lue lisää