Viime viikkoina museot ovat kertoneet huomattavasti kasvaneista kävijämääristä. Samalla museoiden aluetaloudellinen merkitys kasvaa. Suomalaiset myös arvostavat kulttuuripalveluja.

 Näkemystä vahvistaa Markkinatutkimusyritys TNS Kantarin selvitys, jonka mukaan mukaan suomalaiset haluavat aiempaa vahvemmin investointeja kulttuuripalveluihin (TNS Kantar 30.1.2017, Kuntalaiset haluavat panostaa kulttuuriin). Erityisesti kulttuuripalveluihin halutaan investoitavan kasvukeskuksissa.

TNS Kantarin selvityksen mukaan oman kotikunnan halutaan panostavan hyviin kirjasto-, museo- ja kulttuuripalveluihin. Tätä toivoo 83 % suomalaisista. Suomalaiset mieltävät yhä vahvemmin kulttuurin olevan kansalaisen peruspalvelua. Tätä mieltä on 82 % suomalaisista, kun kaksi vuotta sitten näin katsoi 71 %.

”Tuloksen taustalla on nähtävissä kulttuuripalvelujen kasvava käyttö ja tunnistettu merkitys paikkakuntien elinvoimaisuuden ylläpitäjinä”, toteaa Suomen museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä.

Kulttuuripalveluilla ja niiden osana museoilla on huomattava aluetaloudellinen merkitys. Laajimmin sitä on tutkittu Vaasan yliopistossa vuonna 2013 valmistuneessa Museoiden taloudellinen vaikuttavuus –tutkimuksessa. Sen mukaan jokainen museokävijä kasvattaa museon lähialueen taloutta 32 —49 eurolla.

Summa on keskiarvo, johon on laskettu mukaan erityyppiset museoasiakkaat: paikkakuntalaiset, päivämatkalaiset ja hotelleissa yöpyjät. Yksittäisen suomalaisen museokohteen aluetaloutta kasvattavasta vaikutuksesta saa arvion, kun kertoo museon kävijämäärän yllä mainituilla luvuilla.

Vaasan yliopiston tekemän tutkimuksen jälkeen samankaltaiseen tulokseen on päädytty useissa tutkimuksissa, joita tehtiin erityisesti Helsinkiin suunnitellun Guggenheim-museon yhteydessä.

Museoiden kävijämäärät ovat historiallisen suuressa kasvussa. Vuosina 2014-2016 museoiden kävijämäärät nousivat 22 prosentilla eli 1,2 miljoonalla kävijällä. Vuonna 2016 museoissa vieraili 6,6 miljoonaa kävijää.

”On selvää, että myös museoiden aluetaloudellinen vaikuttavuus on kovassa kasvussa”, toteaa Museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä. 

Kävijämäärän nousussa yksittäisistä selittäjistä suurin on Museokortti. Museokortti on saanut ihmiset liikkeelle museoihin ja vaikuttanut myös ihmisten museoiden käyttötapaan: Museoissa poikkeaminen on lisääntynyt. Museoiden käyttötavan muutoksen vuoksi kävijämäärän kasvun taloudellisten vaikutusten arviointiin tarvitaan uutta tutkimusta, mutta kokonaisuudessa museoiden positiiviset talousvaikutukset ovat kasvaneet miljoonilla euroilla vuodesta 2013.

Museo- ja kulttuurinvestointien kannattavuus paranee edelleen. Matkailuala kasvaa vauhdilla ja kulttuurimatkailu on tässä kehityksessä merkittävä kokonaisuus. Museokortilla tehtävien museovierailujen odotetaan jo vuonna 2017 kasvavan edelleen 40 prosentilla. 

”Museoiden ja kulttuuripalvelujen käyttömäärän kasvu ja ennusteet kasvun jatkumisesta eivät kuitenkaan yhteiskunnallisessa keskustelussa juurikaan näy”, toteaa Kimmo Levä. ”Kulttuuri on valitettavasti poliittisen päätöksentekijän mielessä edelleen pääosin vain kulupuolella”, hän lisää.

Lisätietoja:
Kimmo Levä
pääsihteeri
Suomen museoliitto
040 166 2816
kimmo.leva(a)museoliitto.fi