Museoetiikka on tarkoitettu museotyön ohjaajaksi, vahvistajaksi ja innoittajaksi. Ammattieettiset säännöt ovat ammatillisen yhteisön velvollisuuksia, jotka varmistavat että yhteisö säilyy, kehittyy ja toimii oikein. Etiikan avulla voidaan tukea käsitystä yhteisestä tehtävästä ja lisätä ammattiyhteisön keskinäistä luottamusta.

Museoalalla on jo vuosikymmeniä noudatettu kansainvälisen museoliiton ICOMin laatimia museoeettisiä sääntöjä, joita on myös useaan otteeseen päivitetty ja käännetty uudelleen suomeksi. Jyväskylän yliopiston Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen museologian opiskelijoiden, ICOM Suomen komitean ja Suomen museoliiton yhteisessä Museoetiikka 2.0 -seminaarissa Jyväskylässä huhtikuussa 2015 pohdittiin kuitenkin sitä, tukevatko museoalan ammattieettiset säännöt yhä riittävällä tavalla nykypäivän museotyötä.

ICOM Suomen komitean ja Corpuksen toteuttama Museoetiikka 2.0 – Puheenvuoroja ja keskustelunavauksia -julkaisu jatkaa seminaarissa aloitettua keskustelua museoetiikan merkityksestä, ja julkaisun artikkelit tuovat pohdittaviksi monia tämän päivän museotyön eettisiä haasteita. Mikä on merkityksellistä kulttuuriperintöä? Kenellä on oikeus tehdä valintoja? Kuka päättää tallennuksesta, poistoista tai näyttelyiden sisällöistä? Miten suhtaudumme arkaluontoisiin tietoihin tai kokoelmiin? Miten museoammattilaisina toimimme ristiriitatilanteissa? Kenen tulisi osallistua museoalan ammattietiikan määrittelyyn?

Julkaisun myötä ICOM Suomen komitea avaa myös blogissaan icomsuomi.blogspot.fi keskustelun museotyön etiikasta seuraten nykyisten museotyön eettisten sääntöjen kahdeksaa näkökulmaa. Tavoitteena on kerätä mielipiteitä, käsityksiä, ideoita ja ehdotuksia siitä, miten museotyön eettisiä sääntöjä tulisi mahdollisesti uudistaa. Voisivatko Museotyön eettiset säännöt 2.0 olla laajeneva tietopankki ja foorumi, jossa eettinen keskustelu eläisi, arjen kokemukset ja esimerkit karttuisivat ja eettinen ajattelumme kulttuuriperinnön äärellä kehittyisi edelleen?

Julkaisu on tehty yhteistyössä Suomen museoliiton ja Jyväskylän yliopiston kanssa, ja sitä ovat tukeneet Koneen Säätiö ja Niilo Helanderin säätiö.

Lisätietoja ja linkki julkaisuun.