Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen vastaanotti ehdotuksen museopoliittiseksi ohjelmaksi 13. maaliskuuta. Ohjelma nostaa museot esiin asiantuntijoina, kumppaneina ja mahdollistajina. Tavoitteena on, että vuonna 2030 Suomessa on Euroopan ajankohtaisimmat museot ja innostuneimmat asiakkaat.

Museopoliittisessa ohjelmassa on kuusi kehittämiskokonaisuutta. Niissä keskitytään museotoiminnan yleisten tavoitteiden uudistamiseen sekä osaamisen, toimintatapojen, rakenteiden ja rahoituksen kehittämiseen. Kokoelmatyö ja digitaalisuus nousevat omiksi kehittämiskokonaisuuksiksi. Lopuksi ohjelmassa tarkastellaan museolakia ja sen uudistamistarpeita.

’Museoilla menee nyt hyvin. Tästä kuuluu kiitos sekä pitkäjänteiselle kehittämistyölle että uusille hienoille ideoille, kuten mahtavasti menestynyt Museokortti. Museomme ovat paikallisia, alueellisia ja jopa valtakunnallisia vetovoimatekijöitä, jotka kiinnostavat yhä laajempia yleisöjä. Ne vaalivat kulttuuriperintöämme ja välittävät sitä aina uusille sukupolville’, sanoo opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Aktiivisesti yhteiskunnassa toimivien museoiden tulisi tähdätä sosiaalisen ja taloudellisen hyvinvoinnin lisääntymiseen aloitteentekijöinä ja osallistujina. Ohjelmassa esitetään, että taide-, kulttuuriperintö- ja ympäristökasvatus vahvistuvat osana museoiden toimintaa, ja että museot kehittyvät laaja-alaista osaamista ja elinikäistä oppimista tukeviksi oppimisympäristöiksi.

Museopoliittisessa ohjelmassa digitalisaatio nähdään merkittävän lisäarvon tarjoana museoille. Se tuo aineistoja ja tietoa helposti saataville ja avaa uusia tapoja ymmärtää kulttuuriperintöä ja osallistua siihen. Aineistojen suunnitelmallisen digitoinnin lisäksi museoille esitetään tallentamisen joukkoistamista sekä kulttuuri- että luonnonperinnön osalta.

Ohjelman mukaan museot tarjoavat elämyksiä ja tietoa ja luovat näin mahdollisuuksia luovuudelle, sivistykselle, identiteettien rakentumiselle ja muutosten ymmärtämiselle. Museoilla on tärkeä tehtävä kulttuurisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän yhteiskunnan rakentamisessa ja hyvinvoinnin edistämisessä. Ohjelma tunnistaa museot kulttuuripalveluna, joka kattaa koko maan.

Suomen museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä pitää ohjelmaa onnistuneena. ’Ehdotus museopoliittiseksi ohjelmaksi on tärkeä kannanotto museoalan kehittämisen suunnaksi, ja kaikki museoalan toimijat ovat vastuussa ohjelman toteutumisesta. Museoalalla odotetaan tietenkin myös valtiolta sitoutumista ohjelmaan sekä rahoituksen että lainsäädännön kehittymisen osalta’, toteaa Levä.

Työryhmä esittää, että alueellisten vastuumuseoiden verkko korvaisi nykyiset maakuntamuseoiden tehtävät. Alueellisten vastuumuseoiden tehtäviksi tulisivat alueellisen museotyön kehittäminen sekä kulttuuriympäristön, kulttuuriperinnön, taiteen ja visuaalisen kulttuurin asiantuntijatehtävät. Vastuumuseoiden rahoitus määräytyisi kunkin museon tehtäväkokonaisuuden perusteella, ja sen kriteerit ratkaistaisiin kulttuurin valtionosuusjärjestelmän uudistuksen yhteydessä.

Museopoliittisen ohjelman ehdotusten toimeenpano edellyttää ehdotuksen laatineen työryhmän mukaan yhteistyötä ja keskustelua eri toimijoiden ja kaikkien asianosaisten kesken. Ohjelmaa voidaan hyödyntää paikallisessa ja alueellisessa kehittämisessä sekä toiminnan suunnittelussa ja linjaamisessa. Ohjelma liittyy myös käynnissä olevaan kulttuurin valtionosuusjärjestelmän uudistukseen, jossa tarkastellaan teattereiden ja orkestereiden lisäksi museoiden rahoitusjärjestelmää.

Museopoliittinen ohjelma lähtee seuraavaksi lausuntokierrokselle. Ohjelmasta järjestetään lisäksi keskustelutilaisuus 22. maaliskuuta.

Ehdotus museopoliittiseksi ohjelmaksi (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 9/2017) luettavissa täällä.