Suomen museoliitto teki vuonna 2002 valtakunnallisen kävijätutkimuksen. Tutkimuksella selvitettiin museokäyntejä tai -käymättömyyttä, kartoitettiin museokävijänprofiilia, kävijöiden valikoitumista museoiden kesken sekä museoiden erilaisia palveluja esim. näyttelyjä, opastustoimintaa, www-sivuja, sekä erilaisia oheispalveluja mm. kahviloita ja museokauppoja. Tutkimustulokset julkaistiin vuonna 2003.

Suomen museoliitto teki vuonna 2002 valtakunnallisen kävijätutkimuksen. Tutkimuksella selvitettiin museokäyntejä tai -käymättömyyttä, kartoitettiin museokävijänprofiilia, kävijöiden valikoitumista museoiden kesken sekä museoiden erilaisia palveluja esim. näyttelyjä, opastustoimintaa, www-sivuja, sekä erilaisia oheispalveluja mm. kahviloita ja museokauppoja.

Tutkimustulokset julkaistiin vuonna 2003. Valtakunnallinen kävijätutkimus antoi vertailukelpoista aineistoa Suomen museoliiton tekemien aikaisempien tutkimusten (1984, 1992) ja kansainvälisten kävijätutkimusten kanssa.

Ensimmäinen valtakunnallinen kävijätutkimus 1984

tyypillinen museokävijä oli 25-44-vuotias, korkeasti koulutettu, toimihenkilöihin lukeutuva

Korkeakoulututkinnon suorittanut ammatissa toimiva henkilö kävi vuoden aikana noin viisi kertaa museossa kun kansa- ja peruskoulun käyneet noin kerran vuodessa.

vähiten kävivät maanviljelijät ja työttömät.

eläkeläisten osuus 4 %

ei koskaan museossa käyneitä 6 %

Toinen valtakunnallinen kävijätutkimus 1992

suurin museoissa käyvä ikäryhmä oli 25-44-vuotiaat korkeasti koulutetut henkilöt

eläkeläisten osuus museokävijöistä oli kaksinkertaistunut vuoden 1984 kyselyyn verrattuna

vähiten museoissa kävivät maanviljelijät ja työttömät

10 % ei ollut koskaan museossa

Kolmas valtakunnallinen kävijätutkimus vuonna 2002

Suurin museoissa käyvä ikäryhmä on kuten kymmenen vuotta sitten 25-44-vuotias. He ovat korkeasti koulutettuja ja kotoisin pääkaupunkiseudulta. Museoissa vieraillaan perheen seurassa loma- tai vapaa-ajan matkalla. Museot ovat saavuttaneet uutta yleisöä. Henkilöitä jotka eivät koskaan olleet käyneet museoissa oli 4 %. Lehtiartikkeleiden, matkailuoppaiden ja esitteiden merkitys museoiden tunnettuudessa on lisääntynyt edelliseen tutkimukseen verrattuna. Radion ja television merkitys on pysynyt samana.

Yli 64-vuotiaiden osuus museokävijöistä oli 9 %. Vähiten museoissa kävijät maanviljelijät ja työttömät.

Museoissa eniten käyvät odottavat museoilta yhteiskunnallista vaikuttamista.

Edelliseen tutkimukseen verrattuna käsitys, että museot ovat kulttuuriperinteen säilyttäjiä on vahvistunut. Museoissa käyvät ja myös ne, jotka eivät olleet käyneet museoissa toivoivat museoiden palveluista eniten opastusta ja koulujen ja museoiden yhteistyötä. Hyvät tarinat houkuttelisivat nuoria museoon.