Kommentti 1 §:ään – Lain soveltamisala

Lakiesityksen perusteena on uudelleen laadittu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2024/1275 rakennusten energiatehokkuudesta. Lakiesityksen tarkoituksena on panna täytäntöön energiatehokkuusdirektiivin 9 artiklan vaatimukset olemassa olevien muiden kuin asuinrakennusten energiatehokkuudesta sekä direktiivin 10 artiklan vaatimukset aurinkoenergian käyttöönotosta rakennuksissa. Lisäksi säädetään edellytyksistä, joiden perusteella rakennusten energiatehokkuutta ja aurinkoenergian käyttöönottoa koskevista vaatimuksista olisi mahdollista poiketa. Esityksen tavoitteena on parantaa rakennusten energiatehokkuutta, lisätä aurinkoenergian käyttöä sekä vähentää rakennuksista aiheutuvia päästöjä. Energiatehokkuusdirektiivi on pantava kansallisesti täytäntöön toukokuussa 2026.

Lakiehdotuksen 1 § mukaan energiatehokkuutta koskevia säännöksiä ei sovelleta rakentamislain 37 § 2 momentin 1-7 kohdissa mainittuihin rakennuksiin. Suomen museoliitto pitää hyvänä rajoitusta erityisesti asemakaavalla tai lailla suojeltujen kohteiden sekä kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta. Suomen museoliitto pitää myönteisenä lain soveltamisalan rajaamista, mutta perusteluihin kannattaa kuitenkin lisätä selkeä kirjaus siitä, että myös rakennuksissa, joilla on tunnistettuja kulttuuriarvoja mutta jotka eivät muodollisesti kuulu poikkeusten piiriin, pitää energiatehokkuustoimien olla rakennusperintöä säilyttäviä.