Kommentit kohtaan 1. Suomi sopimuksen jäsenmaana.

Suomen museoliitto kiittää mahdollisuudesta lausua Aineettoman kulttuuriperinnön toimenpideohjelmasta vuosille 2023–2028.

Esitämme otsikon Suomi sopimuksen jäsenmaana alla olevaa tekstiä siirrettäväksi toimenpideohjelman johdantoon. Tekstistä tulee näin johdonmukaisempi, sillä toimenpide-ehdotukset kohdistuvat tekstiin, jonka otsikkona on Luettelointi ja joka aloittaa toimeenpanosuunnitelman.

Kommentit kohtaan 2. Toimijat aineettoman kulttuuriperinnön suojelutyössä.

Sivulla 7 luetellaan erityisesti aineettomaan kulttuuriperintöön liittyviä valtakunnallisia vastuumuseoita. Esitämme, että luetteloa täydennetään siten, että kaikki valtakunnalliset ja alueelliset vastuumuseot mainitaan tai perustellaan paremmin, miksi nämä yhdeksän valtakunnallista vastuumuseota on erityisesti nostettu esimerkeiksi aineettomaan kulttuuriperintötyöhön liittyen.

Tekstiä on myös selkeytettävä, jotta museokentän moninaisuus tulee paremmin esiin. Toimijoita ovat myös muut ammatilliset museot, jotka eivät ole alueellisia tai valtakunnallisia vastuumuseoita. Maininta tiedekeskuksista pitää myös lisätä tähän kohtaan (vrt. alueellinen vastuumuseo Museo- ja tiedekeskus Luuppi).

Arkistot -kohtaan esitämme tekstiin lisättäväksi, että myös museoissa on arkistoja.

Toimenpiteet -kohdasta puuttuu toimenpiteiden päävastuullinen toteuttaja. Toimenpiteet -kohtaan esitämme lisättäväksi myös yhteistyön muidenkin museoiden kuin valtakunnallisten ja alueellisten museoiden kanssa sekä myös yhteistyön ammatillisten museoiden TAKO-verkoston kanssa.

Kommentit kohtaan 3. Strateginen kehitys ja rahoitus.

Julkista tukea käsittelevä tekstiä pitää selkiyttää ja kuvata valtion ja kuntien rooli kulttuurin rahoittajana tarkemmin.

Toimenpide-ehdotuksissa vain kaksi viimeistä sisältää toimenpiteelle vastuutahon, muista päävastuullinen toteuttaja puuttuu. Aineettoman kulttuuriperinnön suojelussa Museovirastolla tulee olla erityinen vastuu, mikä ei kuitenkaan näy toimenpidelistassa. Valtakunnallisen viestinnän vastuutahonakaan Museovirastoa ei mainita, vaikka toimenpideohjelman sivulta 4 käy ilmi, että Museoviraston vastuulla on sopimukseen liittyvä valtakunnallinen viestintä. Toimenpiteissä pitää myös selkeämmin kirjata tavoitteeksi rahoitusmahdollisuuksien kehittäminen ja lisääminen, jotta työ aineettoman kulttuuriperinnön tunnistamiseksi ja edistämiseksi on vaikuttavaa.

Kommentit kohtaan 4. Koulutus ja kasvatus.

Kohdan 4 teksti on melko pitkä ja tekstin rakenne on epäselvä. Tekstissä kuvataan toisaalta aineetonta kulttuuriperintöä osana varhaiskasvatuksen ja eri kouluasteiden opetussuunnitelmissa, toisaalta kulttuuriperintökasvatusta toteuttavien henkilöiden mahdollisuutta opiskella alan ammattilaisiksi. Molemmat ovat tärkeitä näkökulmia ja esitämme niiden selkiyttämistä tekstissä sekä myös tekstin lyhentämistä. Esitämme tekstiin lisättäväksi museoissa tehtävän monipuolisen kulttuuriperintökasvatuksen, josta museoilla on pitkä kokemus ja tehtäviin koulutetut asiantuntijat. Pidämme myös tärkeänä, että kulttuuriperintökasvatus tavoittaa lasten, koululaisten ja eri oppilaitosten lisäksi laajasti myös muut kohderyhmät. Museot myös tuottavat aineistoja kulttuuriperintökasvatukseen.

Toimenpideluettelossa ei ole kaikissa kohdissa mainittu vastuutahoja. Toimenpideluettelossa pitäisi myös konkreettisemmin tarkastella kulttuuriperintökasvatuksen keinoja, joita ovat esimerkiksi erilaiset tapahtumat, kampanjat, aineettoman kulttuuriperinnön päivä jne. ja niille määriteltävä tarkemmin vastuutahot.

Kommentit kohtaan 5. Tutkimus suojelutyön tukena.

Aineettomaan kulttuuriperintöön, kuten kaikkeen kulttuuriperintöön, liittyvä tutkimus on tärkeää yhteiskunnallisesti. Näemme, että toimenpideluetteloon pitää lisätä tutkimuksen resurssien turvaaminen, ei vain tutkimuksen seuraaminen.

Kommentit kohtaan 6. Näkyvyys ja media.

Esitämme toimenpideluetteloon merkittäväksi tarkemmin vastuutahoja. Sivulla 16 mainitaan, Museovirasto vastaa viestinnästä Suomessa ja viestii kansainvälisestä yhteistyöstä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.

Toimenpideohjelmassa tulisi yleisesti näkyä selvemmin myös se, miten itse aineetonta kulttuuriperintöä, elävän perinnön kohteita tehdään tunnetuksi. Viestintä pelkästään aineetonta kulttuuriperintöä koskevista luetteloista ja sopimuksista ei ole riittävää. Vertailukohtana voi pitää aineellisen kulttuuriperinnön esittämistä ja tunnetuksi tekemistä. Tässä työssä tarvitaan museot, niiden näyttelyt ja muu yleisötyö sen sijaan että viestittäisiin luetteloista, jotka sisältävät aineelliseen kulttuuriperintöön kuuluvia esineitä ja taideteoksia.

Kommentit kohtaan 7. Kansainvälinen yhteistyö.

Esitämme toimenpideluetteloon merkittäväksi tarkemmin vastuutahoja.

Kommentit kohtaan 8. Aineettoman kulttuuriperinnön merkitys yhteiskunnassa.

Suomen museoliitto pitää aineettoman kulttuuriperinnön merkityksen tarkastelua yhteiskunnassa tärkeänä lukuna, koska se korostaa kestävän kehityksen, hyvinvoinnin ja kulttuurien välisen vuorovaikutuksen merkitystä. Esitämme, että tekstissä tuodaan esiin vielä laajemmin yhteiskunnallinen toiminta ja monimuotoiset kulttuurin ja koko yhteiskunnan toimijaverkostot, joiden kautta tämän luvun sisältämiä teemoja edistetään. Yhteiskunnallisen monimuotoisuuden kuvaamiseksi esitämme myös, että uudemmat maahanmuuttajaryhmät esitellään tarkemmin. Lisäksi esitämme tämänkin kappaleen toimenpideluetteloon, kuten koko toimenpideohjelmaan, merkittäväksi tarkemmin vastuutahot.

Tokila Leena

Suomen museoliitto ry