Museot talouden, sivistyksen ja turvallisen Suomen tukena

Suomessa on yli 150 ammatillisesti hoidettua museota, jotka vastaavat yhteiskunnan kannalta keskeisen kulttuuriomaisuuden säilyttämisestä, tutkimisesta ja saatavuudesta. Museoiden vaikuttavuus on paljon näyttelytoimintaa syvempää. Museot huolehtivat kansallisesta muistista ja yhteiskunnan perustasta. Ne kantavat vastuuta aineellisesta ja aineettomasta kulttuuriperinnöstä, joka luo edellytykset rakentaa identiteettiä, jatkuvuutta ja yhteiskunnallista luottamusta.

Museot ovat vaikuttava julkinen panostus, joka vahvistaa yhteiskunnan henkistä kestävyyttä, tukee työllisyyttä ja tuottaa taloudellista aktiivisuutta. Kulttuuriperintö on perusta koko kulttuurin arvoketjulle ja luovan talouden kasvulle. Turvataan museoiden toimintamahdollisuudet, jotta ne voivat huolehtia kulttuuriomaisuudesta ja tukea hyvinvointi-, työllisyys- ja kasvupolitiikkaa – sivistynyttä, turvallista ja vaurasta Suomea.

1. Museot ovat osa sivistyksen ja kokonaisturvallisuuden perustaa

Museot vastaavat kulttuuriperinnön säilyttämisestä, dokumentoinnista ja välittämisestä tuleville sukupolville. Ne ovat kaikille avoin sivistyspalvelu, joka nauttii suurta suosiota. 15 vuodessa museot ovat kaksinkertaistaneet käyntimääränsä 8,6 miljoonaan vuosittaiseen käyntiin (2025).

Museot kasvattavat osallisuutta, yhteiskunnallista luottamusta ja henkistä kriisinkestävyyttä. Lapset ja nuoret ovat museoiden tärkeitä asiakkaita. Kulttuuriperintö luo jatkuvuutta ja yhteistä ymmärrystä ajassa, jossa yhteiskunta kohtaa nopeita muutoksia. Se on voimavara, joka lisää kaikkien hyvinvointia.

Alueellisilla vastuumuseoilla on museolain mukainen vastuu alueensa kulttuuriympäristöstä. Museoiden viranomaistehtäviä ovat kulttuuriympäristön arvojen turvaaminen yhteiskunnan kehittämisessä, kuten lausunnot ja viranomaisneuvottelut rakennetun ympäristön sekä arkeologisen kulttuuriperinnön kysymyksissä.

Digitalisaatio on keskeinen osa kulttuuriperinnön turvaamista kriisien varalta. Digitointi ja mm. digitaaliset kaksoset mahdollistavat riskien ennakoinnin ja vaikutusten simuloinnin sekä nopeamman palautumisen häiriötilanteista. Kokoelmien digitointi edellyttää pitkäjänteisiä panostuksia. Samalla digitalisaatio parantaa tiedon saavutettavuutta ja hyödyntämistä tekoälymurroksessa.

Kulttuuripoliittisen selonteon toimeenpanosuunnitelma edistää kulttuuriperintöstrategiaa laajaalaisesti ja yli sektorirajojen erityisesti varautumisen kehittämisen näkökulmasta. Tämä työ vahvistaa yhteiskunnan kannalta kriittistä infrastruktuuria: kulttuuriperintö on osa kokonaisturvallisuutta, ja siihen myös kohdistuu uhkia kriisitilanteissa sekä konflikteissa.

Tavoitteemme: Turvataan museoiden valtakunnallinen saavutettavuus ja varmistetaan kulttuuriperintöstrategian määrätietoinen toimeenpano. Vauhditetaan digitalisaatiota museoissa, jotta kokoelmat ja aineistot ovat laajasti hyödynnettävissä.

93 prosenttia suomalaisista pitää kulttuuriperinnön säilyttämistä tärkeänä.

72 prosenttia uskoo, että kulttuuriperintö lisää ihmisten henkistä kriisinsietokykyä ja maanpuolustustahtoa.

2. Museot vahvistavat työllisyyttä ja aluetaloutta

Museot ovat osa Suomen elinkeinorakennetta ja aluekehitystä. Ne työllistävät suoraan noin 3 000 asiantuntijaa ja luovat ympäri maata kysyntää matkailulle, tapahtumatuotannolle, ravintola- ja majoituspalveluille sekä luoville sisällöille. Museot ovat kulttuurimatkailun vetureita, jotka tuovat uusia kävijöitä, pidentävät vierailua paikkakunnalla ja kasvattavat matkailutuloja.

Museokävijöiden kulutus ja museoiden toiminta luovat alueille vuosittain jopa lähes puolen miljardin euron taloudellisen kysynnän. Julkiset investoinnit toimivat vipuna, joka tuottaa moninkertaisia hyötyjä verotuloina ja yritystoiminnan vilkastumisena.

Museoiden rahoituksen ennakoitavuus on turvattava, jotta mahdollistetaan pitkäjänteiset työllisyysvaikutukset ja alueellinen vaikuttavuus.

Tavoitteemme: Varmistetaan museoiden vakaa ja ennakoitava valtionrahoitus sekä vahvistetaan niiden roolia osana työllisyys- ja kasvupolitiikkaa.

Matkailijoiden tuoma tulo paikallistalouteen voi olla jopa kuusinkertainen museoiden saamaan julkiseen rahoitukseen verrattuna.

80 prosenttia suomalaisista haluaa nähdä kulttuuriperintöä matkustaessaan.

Kansainvälisen museomatkailun arvo on noin 27 miljardia euroa vuonna 2025 (arvio), ja vuoteen 2035 mennessä museomatkailun arvon ennustetaan kasvavan noin 81 miljardiin euroon.

3. Museot vauhdittavat luovien alojen kasvua

Kulttuuripoliittinen selonteko tunnistaa, että kulttuuriperintö on perusta koko kulttuurin arvoketjulle ja luovan talouden kehitykselle. Kulttuuriperintöstrategia korostaa mahdollisuuksia mm. kulttuuriperintötiedon ja digitaalisten sisältöjen kaupallisessa hyödyntämisessä matkailupalveluissa sekä innovatiivisten teknologioiden kehittämisessä.

Museot ovat innovaatioympäristöjä, joissa yhdistyvät tutkimus, taide, teknologia ja yleisötyö. Tekoäly ja digitalisaatio avaavat museoille merkittäviä mahdollisuuksia. Digitoidut kokoelmat ja data mahdollistavat innovaatioita ja digitoituja aineistoja voidaan lisensoida luovan talouden sekä muiden yritysten käyttöön. Museokentällä on myös omaa liiketoimintaa, ja menestynyt Museokortti on osoitus kyvystä kehittää skaalautuvia ja kysyntälähtöisiä palveluja.

Julkinen rahoitus mahdollistaa myönteisen kehityksen, jonka päälle syntyy yksityisiä investointeja, uutta liiketoimintaa ja kansainvälistä yhteistyötä.

Tavoitteemme: Vahvistetaan museoiden asemaa osana luovien alojen kasvustrategiaa ja kansallista innovaatiopolitiikkaa.

Kulttuuriperintö ja tieto muodostavat perustan ja luovuuden lähteen kulttuurin arvoketjulle.

Vuonna 2025 Museokorttia käytti 363 000 suomalaista. Vuonna 2015 lanseerattu Museokortti on tulouttanut museoille yhteensä noin 120 miljoonaa euroa.