Aki Koivula

Aki Koivula on taloussosiologian dosentti ja erikoistutkija Turun yliopiston INVEST-tutkimuskeskuksessa. Hänen tutkimuksensa käsittelee tilastollisin menetelmin kansalaisten luottamusta, polarisaatiota, hyvinvointia, poliittista kiinnittymistä ja edustavuutta sekä digitalisaation yhteiskunnallisia vaikutuksia.

Museopäivien ohjelmassa keskiviikkona 20.5.2026:
Luottamuksen infrastruktuuri: museoiden rooli polarisoituvassa Suomessa 

Polarisoituva Suomi tarvitsee instituutioita, jotka ylläpitävät yhteisiä tulkintoja maailmasta. Museot ovat osa luottamuksen infrastruktuuria: ne tekevät menneisyyden ja nykyisyyden ymmärrettäviksi sekä korostavat tiedon ja totuuden merkitystä aikana, jolloin tekoäly ja disinformaatio hämärtävät tiedon alkuperää. Tarjoamalla kohtaamispaikkoja, jotka edistävät kulttuurista ja sosiaalista pääomaa museot vahvistavat kuulumisen tunnetta, mahdollisuuksien tasa-arvoa ja koko yhteiskunnan kestävyyttä.

Kuva: Tinksu Wessman.

Anna Kortelainen

Anna Kortelainen on helsinkiläinen kirjailija, taidehistorioitsija ja filosofian tohtori. Hänen äidinpuoleiset sukujuurensa ovat Viipurissa. Työkseen hän kirjoittaa tietokirjallisuutta ja romaaneja sekä käsikirjoittaa näyttelyitä ja kertomuskonsertteja.

Museopäivien ohjelmassa torstaina 21.5.2026:
Pelastakaa taide! Kuraattorin näkökulma Viipurin taidemuseon evakuointiin 1939

Päätöksenteko, mielialatekijät, rivakka toimintakyky, yhteinen vastuu – Viipurin taidemuseon kokoelmien evakuointi lokakuussa 1939 puhuttelee nyt akuutisti. Etelä-Karjalan museon ja Hämeenlinnan taidemuseon sisarnäyttelyissä 2026 ja 2027 eläydytään tapahtumasarjaan, jolla oli tekijänsä ja mahdollistajansa. 

Anssi Tuulenmäki

Anssi Tuulenmäki toimii Tekniikan museon toimitusjohtajana.

Museopäivien ohjelmassa torstaina 21.5.2026:
Museoiden uudistaminen ketterästi kokeilemalla kehittäen

Museoilla on jatkuva tarve uusiutua ja lisätä vaikuttavuuttaan. Substanssiosaamisen lisäksi tarvitaan uudenlaista kehitysprosessiosaamista. Samalla tavoin kuin metallia ei kannata lähteä työstämään puutyökaluilla, niin aidosti epävarmoja, uusia ideoita ei kannata lähteä kehittämään perinteisen suunnittelemalla kehittämisen ja resurssiallokoinnin avulla, vaan kokeilujen avulla, resurssihoukuttelulogiikalla. Puheenvuorossaan Tekniikan museon toimitusjohtaja Anssi Tuulenmäki esittelee erilaisia kehittämisen prosesseja käytännön esimerkkien avulla. 

Elina Anttila

Elina Anttila, FT, taidehistorioitsija, on Suomen kansallismuseon ylijohtaja vuodesta 2014 alkaen. Hän on aiemmin työskennellyt eri tehtävissä Museovirastossa mm. tutkijana, yli-intendenttinä, museoalan kehittämisyksikön johtajana sekä vs. pääjohtajana. Anttila vastaa Suomen kansallismuseon johtamisesta käsittäen kansalliset kulttuurihistorian kokoelmat sekä ohjelmistot ja palvelut museon kymmenessä kohteessa.

Museopäivien ohjelmassa keskiviikkona 20.5.2026:
Tulevaisuuden Kansallismuseo

Kansallismuseon mittavat rakennushankkeet valmistuvat kesällä 2026, ja uudistunut kohde on valmis avattavaksi keväällä 2027. Historiallinen päärakennus, näyttely- ja tapahtumakäyttöön suunniteltu uudisosa sekä avoin pihapuisto muodostavat puitteet entistä monipuolisemmalle vierailukokemukselle. Vaihtuvien näyttelyiden laajuus kaksinkertaistuu, ja ohjelmiston sekä palveluiden volyymi kasvaa. Toiminta- ja palvelukonseptien kehittäminen palvelee koko Suomen kansallismuseon tehtävää ja tavoitteita valtakunnallisena museona. 

Gunnar Ardelius

Gunnar Ardelius är generalsekreterare på Sveriges Museer sedan 2022, har tidigare varit verksamhetschef på Ideell kulturallians och ordförande i Sveriges Författarförbund och ordförande i European Writers Council. Ardelius är även verksam som skönlitterär författare sedan 2006. 

Museopäivien ohjelmassa keskiviikkona 20.5.2026:
Museer och allmänhetens förtroende i en tid av polarisering.

Museernas förtroende hos allmänheten är skyhögt. Ingen annan bransch i Sverige har ett högre förtroende. I ett framtida samhälle där tillit till avsändaren ersätter källkritik är förtroende det viktigaste kapitalet. Hur ska museerna klokast förvalta, utveckla och använda sitt höga förtroende?

Kuva: Cheyenne Olander.

Johanna Enqvist

Jyväskylän yliopiston apulaisprofessori (museologia) Johanna Enqvist (FSA) on ihmistieteiden generalisti ja poikkitieteellisen kulttuurintutkimuksen teoreetikko, jonka työkalupakkiin kuuluvat muun muassa käsite- ja diskurssianalyysi. Väiteltyään tohtoriksi arkeologiasta Helsingin yliopistossa vuonna 2016 hän on työskennellyt Helsingin yliopistossa Tieteen termipankin tutkimuskoordinaattorina ja kulttuuriperinnön tutkimuksen maisteriohjelman opettajana, Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa (SKS) Suomen Akatemian rahoittaman Constellations of Correspondence -tutkimuskonsortion tutkijana sekä Suomen tiedekeskukset ry:n pääsihteerinä.

Museopäivien ohjelmassa keskiviikkona 20.5.2026:
Muistipalatsit – museot monilajisen viisauden vaalijoina

Miten tulevaisuuden museotyö ottaa huomioon menneisyyden monilajisuuden sekä elonkirjoon kuuluvien kokemusmaailmojen, älyjen ja tietoisuuksien moninaisuuden? Kuinka museot voivat vahvistaa sekä sukupolvien että lajien rajat ylittävää empatiaa planetaarisen hyvinvoinnin tavoittelemiseksi? Puheenvuoro hahmottelee kriittis-eettisen perintötyön suuntia ja mahdollisuuksia maailman murtumia korjaavan museotyön ytimenä.

Kuva: Petteri Kivimäki, Jyväskylän yliopisto. 

Kira Sjöberg

Kira Sjöberg (GOODIN, Co-Founder) on tekoälylukutaidon, työelämän ja ihmismielen rajapinnassa työskentelevä asiantuntija, joka yhdistää teknologian, ihmisen ja käytännön työn kehittämisen. Hän auttaa organisaatioita ymmärtämään tekoälyä inhimillisestä näkökulmasta – selkeästi, eettisesti ja rohkeasti. Kiraa motivoi ajatus siitä, että tekoäly kuuluu kaikille, ei vain teknisille asiantuntijoille ja sen vastuullinen käyttö alkaa yksilöstä.

Museopäivien ohjelmassa torstaina 21.5.2026:
Tiedosta tulkintaan – tekoäly muuttaa tapamme ymmärtää kulttuuriperintöä

Puheenvuorossa tarkastellaan tekoälyä, joka muuttaa tapaamme kohdata, tulkita ja jakaa kulttuuriperintöä. Miten data tuottaa merkityksiä, ja kuka niitä tulkitsee? Kira Sjöberg avaa, mitä tapahtuu, kun algoritmit osallistuvat historian, kielen ja muistojen käsittelyyn. Puheenvuoro kutsuu pohtimaan, miten inhimillinen ymmärrys, arvot ja vastuu säilyvät teknologisen kehityksen ytimessä.

Kuva: Emma Suominen Photography.

Märtha Norrback

Märtha Norrback on historioitsija. Työurallaan hän on palvellut Helsingin yliopiston pitkäaikaisena yliopisto-opettajana, yliopiston kansainvälisyyden edistäjänä ja kansainvälisen liikkuvuuden asiantuntijana. Hän on kirja-alan ammattilainen ja toiminut kustannustoimittajana sekä toimituspäällikkönä toistakymmentä vuotta. Mannerheim-museon johtajana hän aloitti vuoden 2022 alussa.

Museopäivien ohjelmassa keskiviikkona 20.5.2026:
Mannerheim-museon uusi aika

Mannerheim-museo on korjattu kellarista kattoon kaksivuotisessa korjaushankkeessa. Autenttinen kotimuseo on uudistunut myös toimintansa osalta. Miten vahvistamme yhteiskuntarauhaa, muutosjoustavuutta ja tulevaisuususkoa?

Museo avaa Suomen historian käännekohtia vuorovaikutuksessa yleisön kanssa sekä peilaa ajankohtaisia tapahtumia Mannerheimin elämänpolkuun ja historian ilmiöihin. Laajentamalla kävijäkuntaamme erityisesti nuoriin, luomme yhä moniäänisemmän museon. Museo ei kaihda historian kliseiden purkamista tai vaikean kulttuuriperinnön käsittelyä. Avaamme ovia nykyhetken ymmärtämiseen ja tulevaisuuden mahdollisuuksille.

Kuva: Karoliina Vuorenmäki. 

Pauliina Latvala-Harvilahti

Pauliina Latvala-Harvilahti on kulttuuriperinnön tutkimuksen dosentti Turun yliopistosta. Hän toimii Kohti ekososiaalista sivistystä. Museoiden tulevaisuusperintöverkosto kestävyysmurroksen vauhdittajaksi -toimintahankkeen johtajana Museoliitossa.

Museopäivien ohjelmassa torstaina 21.5.2026:
Museoiden tulevaisuusperintöverkosto kestävyysmurroksen vauhdittajaksi

Kohti ekososiaalista sivistystä. Museoiden tulevaisuusperintöverkosto kestävyysmurroksen vauhdittajaksi -toimintahanke vahvistaa ja vauhdittaa yhteiskunnan kulttuurista kestävyysmurrosta yhdistämällä ammatillinen museokenttä Tulevaisuusperintöverkostoksi. Verkosto tarjoaa alustan kehittää yhdessä strategioita, työkaluja ja toimintatapoja sekä syventää tulevaisuus- ja kestävyysosaamistaan. Nesslingin säätiön rahoittaman hankkeen kehittäjämuseoina ovat Merikeskus Forum Marinum, Suomen valokuvataiteen museo ja Suomen Metsämuseo Lusto. Lisäksi toimintaan kutsutaan laaja joukko pilottimuseoita.

Kuva: Pauliina Latvala-Harvilahti. 

Riina Romppainen 

Riina Romppainen FM työskentelee näyttelyamanuenssina Hämeenlinnan kaupunginmuseossa. Hänellä on liki kolmenkymmenen vuoden kokemus museon eri tehtävistä, niin taidemuseossa kuin kulttuurihistoriallisessakin museossa. Kansatiede on hänelle se läheisin lähestymiskulma historiaan ja ihmisen arjen kuvaukseen.

Museopäivien ohjelmassa torstaina 21.5.2026:
Silkkihansikkain ja rukkaset kädessä

Mies -näyttelyn suunnittelussa esiin tulleita huomioita moniäänisen kertomisen haasteista. Kuinka käsitellä herkempiä aiheita näyttelyiden sisällöissä. Museoiden odotetaan ottavan yhä enemmän osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun, herättävän ajatuksia jopa ravistelevan asenteita. Kuinka museot ja varsinkin sen näyttelyt pystyvät tarjoamaan kaikupohjaa ja taustoja vaikeissakin aiheissa. Voisiko museolla olla avaimia avoimempaan ja empaattisempaan keskusteluun.

Kuva: Henna Välimäki. 

Satu Pajarre

Satu Pajarre (FM) toimii WAM Turun kaupungin taidemuseon johtajana. Hänellä on yli 25 vuoden moninainen kokemus museotyöstä. WAMissa hän on toiminut jo vuodesta 2000. Viimeisimpänä suurena hankkeena hänellä on ollut organisaatiomuutoksen johtaminen sekä WAMin museorakennuksen peruskorjauksen edistäminen. Hänen erityiskiinnostuksensa kohteina ovat kuvanveisto, tilallinen nykytaide sekä pohdinnat taiteen prosesseista, professioista ja yleisön kohtaamisesta.

Museopäivien ohjelmassa keskiviikkona 20.5.2026:
Uusi WAM – kauas katsova ja lähellä toimiva

WAM Turun kaupungin taidemuseo on aloittanut toimintansa uutena organisaationa vuoden 2025 alussa. WAM museorakennuksen (Wäinö Aaltosen museo) laaja peruskorjaus ja laajennus valmistuvat kesällä 2026, ja museo avautuu yleisölle saman vuoden lokakuussa. Puheenvuorossa esitellään, miten organisaatiomuutos ja peruskorjauksen myötä tulleet uudistukset mahdollistavat museon toimintakonseptien kehittämisen ja asemoimisen entistä vahvemmin osaksi yhteiskunnallista keskustelua ja kansainvälistä kuvataidekenttää.

Kuva: Linda Svarfar 

Teuvo Arolainen

YTM, tietokirjailija Teuvo Arolainen on media- ja kulttuurialojen huoltovarmuuteen, informaatiovaikuttamiseen ja henkisen kriisinkestävyyteen paneutunut varautumisasiantuntija. Hän on aiemmin toiminut pitkään journalistina sekä viestintäpäällikkönä eri organisaatioissa.

Museopäivien ohjelmassa torstaina 21.5.2026:
Huoltovarmuus ja museot

Esityksessä tarkastellaan huoltovarmuuden ja museoiden sekä yleisemmin kulttuurialan yhteyksiä. Erityisenä aiheena on kulttuuriperinnön säilyttäminen ja toisaalta tuhoaminen sodassa.  

Kuva: Eeva Anundi.