Yhdysvaltalaisen tutkimusryhmän tutkimuksessa selvitettiin museokokemusten arvoa suomalaismuseoiden kävijöille. Vuoden kestäneeseen tutkimukseen osallistui yli 5 000 kävijää kahdeksassa suomalaismuseossa ja tiedekeskuksessa. Tutkimusryhmää johti kansainvälisesti arvostettu yhdysvaltalaistutkija tohtori John H. Falk. Tutkimuksesta on julkaistu vertaisarvioitu artikkeli yhdysvaltalaisessa tiedejulkaisussa.

Tutkimusartikkelissaan Towards a Valid Measure of the Economic Value of Museum Experiences: An Example from Finland (2025) John H. Falk mittaa, kuinka museokävijät arvioivat käyntinsä tuottamaa hyvinvointia. Tutkimus esittää tulokset sekä kokemusperiäisinä että monetisoituina niin, että kävijät arvioivat kokemuksensa arvon rahassa.

 Tutkimuskesta on aiemmin julkaistu hankkeen loppuraportti vuonna 2023. 

Yhdysvaltalaisessa Social Indicators Researchissa julkaistu vertaisarvioitu artikkeli on vapaasti luettavissa verkossa ja sen voi ladata PDF-muodossa.

Tutkimuksen taustaa

Suomessa tehty tutkimus toteutettiin valtakunnallisesti, ja siihen osallistuivat HAM Helsingin taidemuseo, Helsingin kaupunginmuseo, Heureka, Kansallismuseo, Museo- ja tiedekeskus Luuppi, museokeskus Vapriikki, Nykytaiteen museo Kiasma ja Serlachius-museot. Tutkimusta tuki Museoliitto-konserniin kuuluva FMA Creations Oy, joka tuottaa Museokortti-palvelua. Otoksessa on taidemuseoita, kulttuurihistoriallisia museoita ja tiedekeskuksia, suuria ja pieniä museoita sekä museoita pääkaupunkiseudulta ja muilta Suomen alueilta.

Aloitteen suomalaismuseoiden osallistumisesta tutkimukseen esitti Heureka, joka osallistui myös Falkin tutkimusryhmän pilottitutkimukseen vuonna 2021.

Museot ovat maailmanlaajuisesti tärkeitä kultuurikohteita, joissa vierailee säännöllisesti suuri yleisömäärä. Esimerkiksi Suomen ammatillisissa museokohteissa vieraili yli lähes yhdeksän miljoonaa kävijää vuonna 2023.  Museoiden vuosittainen käyntimäärä ylittää selvästi asukasluvun. 

Tutkimusmenetelmä

Suomalaismuseoissa tehty tutkimus pohjaa dataan, joka kerättiin touko–lokakuussa 2022. Tutkimukseen osallistuneiden museoiden kävijöistä kerättiin 5 499 henkilön satunnaisotanta, joista  70 prosenttia oli halukkaita osallistumaan tutkimukseen. Kuukautta myöhemmin lähetettiin kyselyyn vastasi  1 942 henkilöä. 

Vastaajista noin puolet vastasivat kysymyksiin, jotka liittyivät museokäynnin koettuihin hyvinvointivaikutuksiin. Puolet arvioivat hyvinvointivaikutusten rahallista arvoa heille itselleen. 

Käyntiä arvioitiin kolmesta näkökulmasta: henkilökohtaisen, sosiaalisen ja fyysisen hyvinvoinnin näkökulmasta. Vastaajilta kysyttiin, kuinka museokäynti vaikutti heidän hyvinvointiinsa, ja kuinka kauan he kokivat käynnin edistäneen hyvinvointia (vaihtoehdot olivat 1–2 tuntia, päivän, viikon, kaksi viikkoa tai neljästä useampaan viikkoon). 

Rahallisen arvon mittaamiseen liittyvässä kyselyssä vastaajia pyydettiin määrittämään, minkä euromääräisen arvon he antaisivat tunnista kahteen tuntiin kestävälle museokokemukselle, jonka hyvinvointivaikutukset kestäisi joko päivän, viikon, kaksi viikkoa tai neljästä useampaan viikkoon asti. 

Falkin tutkimusryhmän menetelmä edustaa ns. satunnaisarviointimenetelmää (contingent valuation), jolla ympäristön tuottamia hyötyjä arvioidaan rahassa. Aiemmin vastaavaa ovat soveltaneet museokäynteihin mm. Baldwin & Bille (2023), Frontier Economics (2024), Fujiwara (2013) ja Fujiwara et al. (2014).

Tulokset

Tutkimus osoittaa, että museokäynnillä on sekä pitkäkestoisia että laaja-alaisia vaikutuksia hyvinvointiin. Tutkimuksen osallistujat kokivat yksimielisesti, että museokäynti lisäsi hyvinvointia joko henkilökohtaisella, sosiaalisella tai fyysisellä tasolla. Museokävijät arvioivat, että käynnin hyvinvointia kohentavat vaikutukset kestivät keskimäärin yhden tai useamman päivän ajan, joskin monet vastaajista kokivat vaikutukset pidemmiksi ja jopa viikkojen tai yli kuukauden pituisiksi.

Museokävijöiden kokemat hyvinvointivaikutukset mitattiin myös rahassa hyödyntäen aiemmin kuvattua satunnaisarviointimenetelmää.  Osallistujat arvioivat, että museokäynnin tuottamien hyvinvointivaikutusten arvo oli keskimäärin 420 euroa. Arviot vaihtelivat 204 eurosta 641 euroon. Museokäynnin arvoa nosti se, mitä pidenpään hyödyn ajateltiin kestävän.

Aiemmassa pilottitutkimuksessa (2021) museokäynnin tuottamien hyvinvointivaikutusten arvo oli keskimäärin 389 euroa.

Falk arvioi museokäyntien hyvinvointivaikutusten arvoa myös museoiden mittakaavassa. Jokainen tutkimukseen osallistuneista kahdeksasta museosta tuotti hyvinvointivaikutuksia 75 miljoonan euron arvosta, kun kävijämäärä kerrotaan keskimääräisellä 420 euron arviolla koetusta hyvinvoinnista. 

Tutkimus vertaa tuotetun hyvinvoinnin arvoa myös tutkimukseen osallistuneiden museoiden saamaan julkiseen rahoitukseen, minkä perusteella jokainen ammatillisesti hoidettujen museokohteiden ylläpitoon sijoitettu euro tuottaa yhdeksän euroa arvosta hyvinvointivaikutuksia. Tuottoprosentti on 900.

Suomessa toteutettu tutkimus tarjoaa museoalalle mahdollisuuden perustella taloudellisin perustein panostaan yleisön hyvinvoinnin kohentamiseen. Tulokset osoittavat, että museoiden tuottamat merkittäviä hyvinvointivaikutuksia kustannustehokkaalla tavalla.

Havainnot tukevat näkemystä museoista yhteiskunnallisesti vaikuttavina instituutioina. Museoiden tuottamien moninaisten hyötyjen ja  arvon laaja-alainen ymmärtäminen avaa näkökulmia kulttuurihyvinvoinnin edistämiseen. Falkin mukaan museoiden julkisen tuen lisääminen vahvistaisi museokäyntien tuottamia hyvinvointivaikutksia ja niiden piirissä olevan yleisön määrää. 

Tutkimusmenetelmä on herättänyt paljon keskustelua museoalalla ja laajaa kiinnostusta myös muun muassa EU:n päättävissä elimissä.