Valtionvarainministeriön 13.8.2021 julkaisema budjettiesitys sisältää museoalalle monia myönteisiä uutisia, mutta ennakko-oletusten mukaisesti veikkausvoittovarojen lasku näkyy museoidenkin rahoituksessa. 

Budjettiesitys on myönteisin valtionosuusmuseoille, joiden rahoitukseen esitetään kehyksen mukaista indeksitarkistusta. Indeksitarkistus on noin kolme prosenttia, mikä tarkoittaa noin 1 500 euron korotusta henkilötyövuotta kohden. Tämä voidaan nähdä merkkinä siitä, että valtio tulee pitämään kiinni vuonna 2020 voimaan tulleeseen uuteen museolakiin liittyvästä rahoitusmallista, jossa keskeistä on museoiden toimintarahoituksen ennustettavuus pitkällä aikavälillä. 

Digitaalisen kulttuuriperinnön saatavuuden ja säilyttämisen rahoitukseen esitetään 150 000 euron korotusta. Tämän rahoituksen vähäisyyteen sivistysvaliokunta kiinnitti huomiota viime joulukuussa antamassaan lausunnossa. Rahoitustaso (2,1 M€) on kuitenkin kokoluokaltaan edelleen kaukana siitä, mitä digitalisaation edistäminen museoalalla edellyttää. Suunta on kuitenkin oikea. 

Valiokunnan linjaukset näkyvät myös siinä, että taiteilijapalkkioiden maksamiseen on esitetty miljoona euroa. Tämä tukee museoiden ja taiteilijoiden yhteistyön kehittymistä entistäkin parempien sisältöjen tuottamiseksi. 

Budjettiesityksessä valtio on myös sitoutunut jo aikaisemmin päätettyjen museoiden kiinteistöinvestointien edistämiseen muun muassa Saamelaismuseo Siidan ja uuden Arkkitehtuuri- ja designmuseon osalta. Lisäksi budjetti sisältää odotetun rahoituksen Museoviraston ja Kansallisgallerian uusiin kokoelmatiloihin. Kokonaisuudessaan kiinteistöinvestointien ja muiden kehittämistoimien osalta budjettiesitys jakaa kuitenkin niukkuutta ja uusien hankkeiden käynnistyminen on entistä hankalampaa. 

Toimintarahoituksen osalta kulttuurin budjettiesitys on tylyin kansallisille laitoksille. Esimerkiksi Kansallisgallerian toimintarahoitukseen esitetään yli viiden prosentin leikkausta. Taso on sama kuin Kansallisoopperalla ja Kansallisteatterilla. Rahoitusleikkauksen taustalla on ennen kaikkea veikkausvoittovarojen vähentyminen ja luvattujen kompensaatioiden jääminen alle tarvittavan tason. Suomen museoliitto on aikaisemmissa kannanotoissaan esittänyt kansallisten toimijoiden rahoituksen siirtämistä suoraan budjettirahoitukseen. 

”Budjettiesityksen osalta museoalan pahimmat pelot eivät ole toteutumassa. Museot voivat tältä osin lähteä vuoteen 2022 melko hyvistä lähtökohdista. Kokonaisrahoituksen osalta keskeistä on kuntarahoituksen myönteinen kehitys. Lisäksi tärkeää on, että näillä näkymin myös vuoden 2022 puolella jatkuvat koronatoimet eivät enää merkittävästi rajoita museoiden toimintaa”, toteaa Suomen museoliiton toimitusjohtaja Kimmo Levä. 

Lisätietoja
Toimitusjohtaja Kimmo Levä
kimmo.leva@museoliitto.fi
040 166 2816