Suomen museoliitto, Suomen Sinfoniaorkesterit ja Suomen Teatterit muistuttivat Kuntaliittoa kirjeitse valtionosuusuudistuksesta  ja  valtionosuuden korotuksen tavoitteista. Kuntaliiton vastauksen mukaan liitto toivoo, että kunnat kiinnittävät huomiota lisääntyneeseen valtionosuuteen määrittelessään kulttuurilaitoksille tulevaa rahoitusta vuodelle 2009.

Kulttuurijärjestöjen kirje:

Arvoisat Kuntaliiton johtajat

Kulttuurilaitosten valtionosuuden laskentajärjestelmä aiheuttaa
kunnissa jatkuvasti päänvaivaa ja ristiriitaa virheellisen tulkinnan vuoksi.
Viimeisimmäksi virhe on päässyt myös Kuntaliiton hallituksen
huhtikuisen kokouksen liitteeseen. Siinä todetaan seuraavasti: ‘Kuntaliitto
korostaa, että myös kulttuurilaitosten osalta on kyse laskennallisesta
valtionosuudesta, joka suoritetaan osana yleiskatteista opetus- ja
kulttuuritoimen valtionosuuspäätöstä. Valtionosuuksien
laskentaperusteiden muuttaminen ei saa johtaa tilanteeseen,
jossa kunnille asetetaan valtionosuuden saamisen
edellytykseksi nykyisen lainsäädännön vastaisia ehtoja, kuten
esimerkiksi, että edellytetään kuntien lisäävän voimakkaasti
kulttuurilaitosten rahoitusta tai muutoin valtionosuuksia tultaisiin
leikkaamaan’

Museot, teatterit ja orkesterit eivät kuulu samaan opetus- ja
kulttuuritoimen laskentajärjestelmään, missä sovitaan kuntien ja
valtion kustannusten jaosta. Tätä rahoituslaissa olevaa eroa ei
kunnissa ilmeisesti ole tiedostettu ja asia aiheuttaa sen vuoksi
virheellistä tulkintaa. Keskeinen syy lienee, että kaikki valtionosuudet
on listattu teknisestä syystä samaan ministeriön maksatuspäätökseen
eikä lain eroavuus tällöin tule esiin. (Liitteenä selvennys lain sisällöstä)

Hieman harhanjohtava on myös Kuntaliiton hallituksen saaman liitteen
ajatus siitä, että ‘myöskään kulttuurilaitosten toiminnasta aiheutuvat
kaikki todelliset kustannukset eivät ole valtionosuuteen oikeuttavia
kustannuksia ja siten merkittävä osa kustannuksista jää ylläpitäjän
rahoitettavaksi’. Keskeinen muutoshan kulttuurilaitosten
henkilötyövuosiin perustuvassa valtionosuuslaskennan portaittaisessa
uudistuksessa koski nimenomaan kaikkien toimintamenojen mukaan
ottamista valtionosuuden laskennalliseen kustannuspohjaan.

On toki selvää, että kunnat ovat merkittävästi panostaneet omien
kulttuurilaitostensa toimintaan ja tällä tavoin huolehtineet
asukkaittensa henkisestä ja viimeisimpien tutkimusten mukaan myös
fyysisestä hyvinvoinnista. Kulttuurilaitosten merkitys
on suuri myös alueiden vetovoimaisuudelle, työvoiman ja yritysten
sijoittumiselle ja siten taloudelliselle kasvulle.
Jotta kulttuuritarjonta voisi vastata kiinnostavuudellaan vaativiin haasteisiin,
tarvitsee se määrärahoja toimintaan. Tätä valtionosuuden korotuksella tavoitellaan.
Toivoisimme, että Kuntaliitto näkisi asian myös tästä näkökulmasta ja tukisi sen toteutumista jäsenkunnissaan.

Yleisesti ottaen näyttäisi siltä, että kuluvan vuoden vos-korotus vastaisi
kuntien kulttuurilaitosten talousarvioissa suurin piirtein palkka- ja
vuokrakustannusten nousua. Näin ollen kasvua ei olisi tullut
toimintamenoihin. Toivomme kuitenkin, että 2009 ja 2010 vos-nousut
näkyisivät myös toimintamenojen kasvuna.

Ystävällisin terveisin

Anja-Tuulikki Huovinen
Suomen museoliitto

Aila Sauramo
Suomen Sinfoniaorkesterit ry

Matti Holopainen
Suomen Teatterit ry

Kuntaliiton vastaus:

27.5.2008
Suomen Museoliitto
Suomen Sinfoniaorkesterit ry
Suomen Teatterit ry
 
Taide- ja kulttuurilaitoksia edustavat liitot ovat lähestyneet Kuntaliittoa kirjeellä, jossa ilmaistaan huoli kulttuurilaitosten rahoituksesta ja rahoitusjärjestelmän tulkinnoista. Valtionosuuslainsäädäntö on tietyiltä osin varsin monimutkainen ja haluamme tässä selventää rahoituslainsäädäntöön liittyviä perusfaktoja.
 
Kuntaliitto haluaa tässä yhteydessä myös kommentoida opetusministeriön 26.10.2007 asiasta kulttuurilaitosten ylläpitäjille lähettämää kirjettä, jossa todetaan…’ teattereiden, orkestereiden ja museoiden valtionosuudet eivät ole mukana kunnan laskennallisessa rahoitusjärjestelmässä’… Ministeriön kirje on muotoilultaan jossain määrin harhaanjohtava ja on näin ollut omiaan hämmentämään kuntia valtionosuuslainsäädännön tulkinnassa.
 
Kulttuurilaitosten valtionosuudet ovat osa opetus- ja kulttuuritoimen laskennallista valtionosuusjärjestelmää mutta eivät kuulu siihen kunnan valtionosuuteen, jota määritellään laissa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 6 §:ssä. Siihen kuuluvat opetustoimi sekä kulttuuritoimintojen osalta kirjastot, yleinen kulttuuritoiminta ja asukaskohtainen taiteen perusopetus.
 
Museoiden, teattereiden ja orkestereiden  valtionosuus ei kuulu kuntien ja valtion välisen kustannustenjaon piiriin vaan osuus lasketaan omalla laissa säädetyllä prosentilla laskennallisesta perusteesta (henkilötyövuoden hinta).
 
Kulttuurilaitosten valtionosuus ei siis kuulu siihen opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusjärjestelmään, josta lasketaan kunnan asukaskohtainen rahoitusosuus. Valtionosuus ei silti ole korvamerkitty, vaan on yleiskatteinen ja sen ohjaamisesta eteenpäin kunta päättää silloin kun on ylläpitäjä.
 
Kuntaliiton käsityksen mukaan valtionosuuden korvamerkintä ei ole ratkaisu kulttuurilaitosten aseman helpottamiseksi. Museoiden, teattereiden ja orkestereiden toiminnan arvostus syntyy paikallisesti ja näiden laitosten toiminnan kehittäminen ja määrärahojen tason nostaminen on saavutettavissa ainoastaan poliittisen yhteisymmärryksen kautta.
 
Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikkö on viime syksynä kunnille lähettämässään sähköisessä uutiskirjeessä (10/2007) kiinnittänyt kuntien huomion kulttuurilaitosten valtionosuuden nousuun. Tulemme vielä ennen lomakautta lähestymään kuntia kirjeellä, jossa toteamme kulttuurilaitosten lainsäädäntöön liittyvät perusasiat.
 
Kirjeessä Kuntaliitto tulee myös kiinnittämään kuntien huomion siihen, että opetusministeriö seuraa valtionosuuden korotuksen vaikutuksia laitosten toimintaan. Samalla viestitetään kunnille, että ministeriöllä on talousarvion puitteissa täysi toimivalta jakaa henkilötyövuodet parhaaksi katsomallaan tavalla.
 
Kirjeessään Kuntaliitto tulee toivomaan kuntien kiinnittävän huomiota lisääntyneeseen valtionosuuteen, kun ne ensi vuoden budjeteissaan määrittelevät kulttuurilaitoksille tulevaa rahoitusta.
 
Kuntaliiton kirjeessä tullaan myös muistuttamaan kuntia siitä, että museoiden, teattereiden ja orkestereiden yksikköhinnat lasketaan joka 4. vuosi toteutuneista käyttökustannuksista. Tämä tapahtuu seuraavan kerran vuonna 2009 ja sen perusteella määritellään henkilötyövuoden hinnat vuodesta 2012 eteenpäin.
 
Risto Parjanne
toimitusjohtaja

Timo Kietäväinen
varatoimitusjohtaja

Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
varatoimitusjohtaja