11.6.2008
Kulttuurin osuus kansantaloudessa merkittävä
Opetusministeriö on yhdessä Tilastokeskuksen kanssa julkaissut kulttuurin kansantaloudellista merkitystä mittaavan raportin. Kulttuuritilinpito-raportti on ensimmäinen laatuaan OECD-maissa. Satelliittitilinpidon laskentapohjaa ja menetelmiä täydennetään tulevina vuosina.
YK puolestaan on julkaissut luovien alojen taloutta kuvaavan raportin. Sen mukaan luovien alojen teollisuus on maailmanlaajuisesti dynaamisimmin kehittyvä.
Kulttuurin satelliittitilinpidon raportti
Opetusministeriö on yhdessä Tilastokeskuksen kanssa julkaissut kulttuurin kansantaloudellista merkitystä mittaavan raportin. Sen mukaan kulttuuri on kansantaloudessa merkittävä kokonaisuus. Vuonna 2005 kulttuurin osuus Suomen bruttokansantuotteesta oli 3,2 prosenttia ja osuus työllisistä 4,2 prosenttia. Kulttuurin osuus bruttokansantuotteesta on suurempi kuin esimerkiksi paperi- ja puunjalostusteollisuuden tai matkailun.
Kulttuurin osuus on huomattava myös kulutuksesta sekä ulkomaankaupasta. Kotitaloudet kuluttivat vuonna 2005 kulttuuriin yhteensä 5,5 miljardia euroa, mikä oli kuluttajien toiseksi suurin kulutuksen kohde elintarvikkeiden jälkeen. Kulttuurin suhteellinen osuus kotitalouksien kulutusmenoista Suomessa on ollut EU-maiden kärkitasoa kansainvälisissä vertailuissa.
Samana vuonna kulttuurituotteita tuotiin Suomeen lähes miljardilla eurolla ja kulttuuripalveluita noin 300 miljoonalla eurolla. Vientiin kulttuurituotteita meni runsaan 600 miljoonan euron ja kulttuuripalveluita hieman yli 100 miljoonan euron arvosta.
Raporttiin on kulttuuriin laskettu mukaan yksityisestä kulutuksesta muun muassa kulttuuripalvelut, taide-esineet, kirjat, sanoma- ja aikakauslehdet, levyt, kasetit ja videot sekä näiden vuokraus, valokuvaustarvikkeet ja -palvelut, pelit sekä radiot ja televisiot.
Kulttuurin toimialoista ylivoimaisesti suurin oli sanoma- ja aikakauslehdet ja uutistoimistot -toimialaryhmä, joka kattoi lähes neljänneksen kulttuurin bruttokansantuoteosuudesta. Muun (kuin kirjojen ja lehtien) painamisen ja siihen liittyvän toiminnan osuus oli runsaat 13 prosenttia, radion ja television osuus vajaat 10 prosenttia ja mainonnan osuus lähes 9 prosenttia. Eri taidealojen osuudet olivat näitä pienempiä, mutta kuitenkin myös kansantaloudellisesti merkittäviä.
Kulttuurin satelliittitilinpidon raportissa on selvitetty ensimmäistä kertaa kulttuurin merkitystä kansantalouden tilinpidon kehikossa. Hankkeen tavoitteena on ollut luoda laskentakehikko, jonka avulla voidaan saada luotettavia ja vertailukelpoisia tilastotietoja kulttuurin kansantaloudellisista vaikutuksista. Nyt julkaistava kulttuuritilinpito on ensimmäinen laatuaan OECD-maissa. Satelliittitilinpidon laskentapohjaa ja menetelmiä täydennetään tulevina vuosina.
Lähde: Kulttuurin satelliittitilinpito; Pilottiprojektin loppuraportti. Opetusministeriön julkaisuja, 2008: 20.
Lisätietoja:
– projektipäällikkö Katri Soinne, Tilastokeskus, (09) 1734 2778
– neuvotteleva virkamies Kimmo Aulake, opetusministeriö, (09)1607 7232
The United Nations Creative Economy Report 2008
This Report provides empirical evidence that the creative industries are among the most dynamic emerging sectors in world trade. Over the period 2000-2005, trade in creative goods and services increased at an unprecedented average annual rate of 8.7 per cent. World exports of creative products were valued at $424.4 billion in 2005 as compared to $227.5 billion in 1996, according to preliminary UNCTAD figures. Creative services in particular enjoyed rapid export growth – 8.8 per cent annually between 1996 and 2005. This positive trend occurred in all regions and groups of countries and is expected to continue into the next decade, assuming that the global demand for creative goods and services continues to rise.
Kulttuurin satelliittikirjanpito; Pilottiprojektin loppuraportti