13.3.2008
Kulttuuriseteli tulossa edistämään työkykyä ja työhyvinvointia
Verovapaat kulttuurisetelit toimisivat samaan tapaan kuin jo nyt käytössä olevat liikuntasetelit. Tavoitteena on ottaa työntekijän nimellä varustettu tai muuten yksilöity kulttuuriseteli käyttöön vuoden 2009 alusta.
Opetusministeriön työryhmä esittää, että tuloverolakia laajennettaisiin koskemaan myös kulttuuriseteliä. Kulttuurisetelit toimisivat samaan tapaan kuin jo nyt käytössä olevat liikuntasetelit. Työntekijän omaehtoiseen toimintaan kohdistuvan veroetuuden määräksi työryhmä esittää 400 euroa vuodessa. Kulttuurisetelin avulla työnantaja voisi verovapaasti tukea työtekijöidensä taideharrastuksia ja kulttuuripalvelujen käyttöä ja samalla edistää työntekijöidensä hyvinvointia ja työkykyä. Tavoitteena on, että verovapaa kulttuuriseteli otettaisiin käyttöön vuoden 2009 alusta.
Työryhmä esittää, että etuuden piiriin kuuluisivat käynnit museossa, teatterissa, oopperassa, elokuvateatterissa, konsertissa, taidenäyttelyissä tai muussa vastaavassa eri taiteenaloihin liittyvässä tapahtumassa tai tilaisuudessa. Kulttuuritoimintana pidettäisiin myös käyntiä tiedekeskuksessa ja urheilutapahtumassa sekä osallistumista ohjatulle toiminnalliselle taidekurssille. Verovapauden piiriin eivät kuuluisi messu- ja huvipuistokäynnit eikä esimerkiksi sellainen kielikoulutus ja taidekurssit, joita voidaan käyttää tutkinnon osana tai johtavat tutkintoon. Myöskään taidekurssien materiaalihankinnat eivätkä tavaroiden, kuten videoiden, vuokraus kuuluisi verovapauden piiriin.
Verovapauden edellytyksenä on, että etu on ainoastaan työntekijän käytettävissä, joten lippujen, seteleiden tai muiden maksujärjestelyiden tulisi olla henkilökohtaisia. Maksuvälineiden tulisi olla työntekijän nimellä tai muulla tavoin yksilöity, jotta työntekijä voidaan sitä käytettäessä tunnistaa.
Verovapaan virkistys- ja harrastustoiminnan laajeneminen alentaisi verotuloja arviolta enimmillään vajaalla 10 miljoonalla eurolla. On oletettavaa, että ehdotettu verovapauden laajennus lisää kulttuuripalveluiden käyttöä, mikä puolestaan vahvistaa kulttuurin yhteiskunnallista asemaa ja parantaa alan työllisyyttä. Esityksellä halutaan parantaa työvoiman työssä jaksamista, -viihtymistä ja -pysymistä.
Lähde: Opetusministeriö