Museoliiton ja Museokortin asiakastyytyväisyyskysely kertoo, että museonjohtajat ovat pääosin tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Kiitosta annettiin etenkin Museoliiton edunvalvonnasta ja viestinnästä sekä Museokortin markkinointiviestinnästä sekä palveluista museoille. Ruotsinkielistä toimintaa toivottiin lisää.

Museoliitto lähetti huhtikuun lopussa 187 museonjohtajalle kutsun vastata kyselyyn Museoliitosta ja Museokortista. Kaikkiaan 100 museonjohtajaa vastasi määräajassa. Heistä 94 vastasi suomeksi ja kuusi ruotsiksi.

Museoliitto-konserni sai vastaajilta hyvän arvion palveluistaan ja toiminnastaan. 77 prosenttia vastaajista antoi erittäin hyvän tai hyvän arvosanan Museoliitto-konsernin palveluille kokonaisuudessaan. Tyytymättömien osuus oli viisi prosenttia vastaajista. Asteikolla yhdestä viiteen vastausten keskiarvo oli 3,82.

Tyytyväisyys Museoliittoon oli kasvanut hieman edellisestä kyselystä, joka toteutettiin elokuussa 2022. Tuolloin vastaajat antoivat Museoliitto-konsernille arvosanaksi 3,79 asteikolla yhdestä viiteen. Vuoteen 2022 verrattuna erittäin tyytyväisten vastaajien määrä oli noussut kahdesta prosentista kymmeneen prosenttiin. Tyytymättömien määrä ei muuttunut kyselystä toiseen.

Museoliitto saa vastaajilta eniten kiitosta aktiivisesta edunvalvonnasta ja konsernin yhteisestä viestinnästä, kuten museoliitto.fistä, uutiskirjeistä ja Museopostista. Myös Museokortin markkinointiviestintää kuluttajille arvostetaan samoin kuin Museokortin palveluja museoille.

Eniten kehittämistä oli vastaajien mielestä ruotsinkielisessä viestinnässä ja toiminnassa, joita toivottiin lisää. Museoliiton järjestämiä koulutuksia pidettiin avovastauksissa laadukkaina, mutta hintoihin toivottiin porrastusta niin, että myös pienet museot pystyisivät osallistumaan koulutuksiin säännöllisesti.

Museokortti jakoi näkemyksiä jossain määrin. Osa vastaajista toivoi, että museoille palautuisi suurempi osuus yksittäisestä käynnistä.

”Kysely antaa meille tärkeää palautetta työstämme, ja otamme kaiken palautteen huomioon toiminnan kehittämisessä. Esimerkiksi ruotsinkielistä viestintää on jo kehitetty, ja tuloksia nähdään pian. Museokortin tuloutusprosentin asteittainen nostaminen on keskeinen tavoite lähivuosina”, sanoo Museoliiton toimitusjohtaja ja Museokortin hallituksen puheenjohtaja Petra Havu.