Museoalan etujärjestö Suomen museoliitto ry:n kysely tuo esiin julkisen rahoituksen leikkausten seurauksia museokentällä. Museot pyrkivät palvelemaan entiseen tapaan leikkauksista huolimatta, mutta useampi kuin joka neljäs kyselyn vastaajista joutuu karsimaan palveluja ja lähes yhtä moni joutuu säästämään henkilöstökuluista. Useat vastaajat eivät voi enää esim. tukea kotoutumista tai hyvinvoinnin palveluja haluamassaan laajuudessa.

Museoliitto kysyi yli 200 museonjohtajalta, kuinka julkisen rahoituksen leikkaukset vaikuttavat toimintaan ja millaisia ovat museon tulevaisuudennäkymät. Kysely tehtiin 11.–17.2.2025. Vastauksia tuli määräaikaan mennessä 50.

Museonjohtajista valtaosa, 74 prosenttia, kertoo julkisen rahoituksen vähentyneen tänä vuonna. Yleisin leikkaus on valtionosuusrahoituksen pieneneminen, josta kertoo 78 prosenttia vastaajista. Joka neljäs kyselyn vastaajista kertoo, että kunnallinen rahoitus pienenee.

Museot pyrkivät leikkauksista huolimatta säilyttämään toiminnan ennallaan. Esimerkiksi näyttelyohjelmaa ei haluta karsia, jotta kävijöille pystytään jatkossakin tarjoamaan kiinnostavaa sisältöä ja elämyksiä.

Tyypillisin muutos toimintaan on palvelujen karsiminen. 26 prosenttia vastaajista kertoo, että museo on vähentänyt mm. opastuksia ja oppimisen tai hyvinvoinnin palveluja. Moni museonjohtaja arvioi, että museon mahdollisuudet osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun tai muuten toteuttaa julkisia tehtäviään heikkenevät:

”Olisimme mielellämme mukana kotouttamassa ihmisiä suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin, mutta koulutuksen järjestäjät haluaisivat museon mukaan täysin korvauksetta”, kertoo museonjohtaja, joka kertoo museon joutuvan supistamaan ilmaisia palveluja.

Lähes joka neljäs museonjohtaja, 24 prosenttia vastaajista, kertoo säästöjen kohdistuvan henkilöstöön. 

Tulevaisuuden talousnäkymät synkkenevät

Tulevat rahoitusleikkaukset herättävät museonjohtajissa huolta. Lähes puolet vastaajista, 46 prosenttia, arvioi että museon talous tulee heikkenemään vuonna 2026. Noin kolmannes vastaajista arvioi, että museon talous säilyy ennallaan ensi vuonna, ja vain neljä prosenttia vastaajista ennakoi kasvua. Epävarmuus on suurta.

”Meille on jo indikoitu koko kaupungin valtavista säästötalkoista, jotka tulevat koskemaan kaikkia. Yksityiskohtia ei vielä tiedetä”, kertoo suuren kaupungin museonjohtaja.

”Kun leikkaukset ensi vuonna toteutuvat kokonaisuudessaan, museomme vaikuttavuus romahtaa”, toteaa museonjohtaja, joka ennakoi jopa museokohteen sulkemista.

Museoiden koko potentiaalia ei hyödynnetä osana luovaa taloutta

Museonjohtajilta kysyttiin myös näkemyksiä museoiden potentiaalista luovan talouden kasvustrategiassa. Museoliitto kritisoi lausunnossaan kulttuuripoliittisesta selonteosta, ettei selonteko riittävästi tunnista museoiden elinkeinopoliittista merkitystä, joka on erityisesti matkailulle ja aluetaloudelle merkittävä. Kulttuurimatkailun vaikuttavuusselvityksen mukaan 40 prosentilla matkailijoista kulttuuri on pääasiallinen motiivi matkustaa. Museoviraston Kulttuuriperintöbarometrin mukaan peräti 80 prosenttia suomalaisista haluaa nähdä kulttuuriperintöä matkustaessaan.

Museonjohtajille kohdistettu kysely tukee aiempia tuloksia. Museoilla ja kulttuuriperinnöllä on matkailulle suuri merkitys, jota ei kuitenkaan täysimääräisesti hyödynnetä:

”Suomen tarina kerrotaan museoissa. Tätä ei täysin hahmoteta esim. matkailupuolella.”

Museonjohtajat haluavat kasvattaa museo- ja kulttuuriperintöalan painoarvoa sekä maakuvan vahvistamisessa että alueellisessa kehittämisessä. Potentiaalin hyödyntäminen edellyttää monien vastaajien mielestä vakaata julkista rahoitusta ja myös uusia avauksia esim. markkinoinnin saralla.

”Julkinen rahoitus on keskeisessä roolissa museoiden kestävän talouden yhtenä pilarina. Museoiden mahdollisuus kehittää omarahoitusosuuttaan ja toimintansa laatua nojaa aina kuitenkin vakaaseen julkiseen rahoitukseen, ja etenkin investointien osalta”, kertoo yksi museonjohtajista.

Museonjohtajat tunnistavat merkittävää potentiaalia myös museoissa luovan talouden alustana. Museo on työllistävä rakenne oman henkilökuntansa lisäksi mm. taiteilijoille ja tapahtumateollisuudelle. Museo voi toimia myös yrityshautomona, jonka ydin ja inspiraation lähde ovat kokoelmat sekä kulttuuriperintöaineistot. Tässä moni johtaja näkee mahdollisuuksia, joita ei vielä hyödynnetä täysimääräisesti.

Lisätiedot: viestintäjohtaja Miisa Pulkkinen, miisa.pulkkinen@museoliitto.fi