Museoliitto korostaa lausunnossaan kulttuuripoliittisesta selonteosta, että museoiden merkitys valtakunnalliselle ja alueelliselle elinkeinopolitiikalle tulee huomioida, kun valtioneuvosto linjaa kulttuuripolitiikan tulevaisuutta. Museot ovat elinvoimaa vahvistavia toimijoita, jotka nähdään jo useissa kaupungeissa osana elinvoimapolitiikkaa. Museot ovat myös tulevaisuustoimijoita, jotka edistävät mm. ekososiaalista sivistystä, kestävyyskysymyksiä, moninaisuutta ja henkistä kriisinkestävyyttä. Museot ja kulttuuriperintö ansaitsevat suuremman ja dynaamisemman roolin kulttuuripolitiikassa nyt ja tulevaisuudessa.

Suomen museoliitto ry:n hallitus on hyväksynyt liiton lausunnon luonnoksesta kulttuuripoliittiseksi strategiaksi. Lausunto on kokonaisuudessaan luettavissa lausuntopalvelu.fissä ja sivuillamme. Seuraavat selontekoa koskevat huomiot tiivistävät Museoliiton kannat.

Museot ovat osa elinkeinopolitiikkaa

Museot ovat merkittäviä kulttuuriperintötoimijoita, joilla on laajaa aluetaloudellista vaikuttavuutta. Museot ovat osa alueellista elinkeinopolitiikkaa, ja useissa Suomen kaupungeissa ne ovat rakenteellisesti tai toiminnallisesti osa kaupungin elinvoimaa tukevia rakenteita. Vaasan yliopiston Museoiden taloudellinen vaikuttavuus -tutkimuksessa museoiden todettiin synnyttävän alueilleen lisäkysynnän, joka oli viisinkertainen museoiden saamaan julkiseen tukeen nähden. Museokävijät käyttävät mm. ravintola-, majoitus- ja liikennepalveluja sekä vähittäiskauppojen palveluja, minkä lisäksi kunta hyötyy museomatkailusta verotuloina. Museokäyntien määrät ovat Suomessa olleet historiallisen korkeita. Viime vuonna käyntejä tehtiin yli 8,7 miljoonaa.

Kulttuurimatkailussa museot ja kulttuuriperintökohteet ovat vetureita, jotka houkuttelevat sekä kotimaisia että kansainvälisiä matkailijoita. Tuore kulttuurimatkailun vaikuttavuusselvitys osoittaa, että kulttuuri perässä matkustaa noin 40 prosenttia vapaa-ajan matkailijoista Suomessa. Aiemman pohjoismaisen tutkimuksen mukaan museot ja kulttuuriperintö ovat tärkein syy kulttuurimatkailulle kotimaassa ja Skandinaviassa.

Luonnos kulttuuripoliittiseksi selonteoksi ei tunnista museoiden elinkeinopoliittista merkitystä. Museot ja kulttuuriperintöala puuttuvat sivulla 16 esitetystä Luovien alojen liikevaihtoluvut -kaaviosta. Museot ja kulttuuriperintöala eivät ole osa tapahtuma-alaa. Kaavio on lähtökohdiltaan puutteellinen, eikä se sellaisenaan anna totuudenmukaista kuvaa luovista aloista. Sekä kulttuurimatkailun tunnuslukuja että tietoja museoiden elinkeinovaikutuksista olisi hyvä mainita myös sivulla 14–15. Mukaan poimitut festivaali- ja av-alan tunnusluvut antavat ainoina konkreettisina esimerkkeinä turhan kapean kuvan.

Museot ovat tulevaisuustoimijoita

Kiitämme siitä, että selonteon luonnoksessa on paikoin mainittu aineeton ja elävä kulttuuriperintö olennaisena osana kulttuurin kokonaisuutta. Museot eivät vastaavasti kuitenkaan korostu tulevaisuustoimijoina, jotka työllään edistävät mm. kestävän kehityksen ja kulttuurisen moninaisuuden teemoja. Ekososiaalinen sivistys ja moninaisuuden kysymykset ovat museoiden osaamisaluetta. 

Museot käsittelevät pitkiä aikaulottuvuuksia ja laajoja konteksteja yhdessä yleisöjensä sekä käyttäjiensä kanssa. Ne ovat olennaisia toimijoita, kun kuvitellaan haluttuja tulevaisuuksia tai ymmärretään haasteita epävarmassa arjessa. Museot ovat ottamassa myös roolia aktivisteina, jotka herättävät muutokseen ja toimintaan. Toivomme, että museoiden aktiivinen toimijuus kulttuuriperinnön kysymyksissä tulisi esiin myös selonteossa.

Museot edistävät henkistä kriisinkestävyyttä

Selonteon laatimisen ajankohtaa leimaa turvallisuuspolitiikan korostuminen, joka tulee ulottumaan pitkälle tulevaisuuteen. Muuttunut maailmanpoliittinen tilanne tulee korostamaan henkisen kriisinkestävyyden ja varautumisen tärkeyttä. Museot ovat tärkeitä henkisen kriisinkestävyyden toimijoita, jotka huolehtivat aineellisesta ja aineettomasta kulttuuriperinnöstä, arkeologisesta ja rakennetusta kulttuuriympäristöstä sekä kulttuuriperinnön saavutettavuudesta. Tämä työ vahvistaa identiteettien rakentumista ja kokemusta osallisuudesta, mikä osaltaan edistää yhteiskunnallista vakautta ja demokratiaa. Toivomme, että tämä tärkeä aspekti korostuisi myös kulttuuripoliittisessa selonteossa.

Jos kulttuuriperintöalan rakenteita ja rahoitusta uudistetaan, se tulee tehdä vuoropuhelussa alan toimijoiden kanssa. Museot ovat vakaita instituutioita, joiden toiminta on laaja-alaista. Ne tarvitsevat aikaa sopeutuakseen muutokseen ja oman toimintansa rahoituspohjan sekä vaikuttavuuden laajentamiseen.