Vahva paikallinen yhteistyö ja monitaiteinen kulttuuri tekevät Järvenpäästä poikkeuksellisen kulttuurikaupungin. Järvenpään taidemuseon yleisötyön palveluesihenkilö Pinja Petäjä kertoo, miten pienillä resursseilla voidaan saavuttaa suuria vaikutuksia – erityisesti lasten ja nuorten parissa.

Järvenpään taidemuseo on tunnettu monipuolisesta ja kunnianhimoisesta yleisötyöstään. Museo on ottanut lapset ja nuoret strategiseksi painopisteeksi ja museossa käy yli 3000 päiväkoti- ja peruskouluvierailijaa vuodessa.

Petäjän mukaan museo ei onnistuisi tässä ilman henkilökunnan monipuolista osaamista. Museon kaksi museoassistenttia ja museo-opas toimivat myös museopedagogeina, ja heidän vahva ammattitaitonsa näkyy erityisesti yleisötyössä.

”He ovat todella taitavia työssään. Ihanaa on se, että täällä saa kehittää omaa työtä omien vahvuuksien ja intohimojen pohjalta. On tilaa oppia, kasvaa ja kokeilla. Meillä työskentelee taustaltaan monipuolisia henkilöitä, joilla on kaikilla syvää pedagogista osaamista, mikä näkyy kävijöillemme muun muassa laadukkaina opastuksina ja työpajoina sekä tiloina, joissa lapset voivat oppia ja tehdä itse.”

Moniaistinen museokokemus ja kulttuurikasvatus osana arkea

Mahdollisuus kehittää toimintaa omista kiinnostuksenkohteista käsin näkyy myös siinä, että kohderyhmät kokevat sen aidosti kiinnostavaksi ja alakouluikäiset lapset tulevatkin museoon koulupäivän jälkeen tekemään läksyjä ja oleskelemaan. Saavutettavuuteen ja esteettömyyteen panostava lähestymistapa tekee museosta kutsuvan paikan, jossa ei tarvitse hiiviskellä.

”Hitti, jonka perässä lapset tulevat museoon on näyttelytiloista lohkaistu pedagoginen tila, joka suunnitellaan jokaiseen näyttelyyn räätälöidysti. Myös moniaistisuus olla yksi syy siihen, miksi lapset ja nuoret tulevat museoon omaehtoisesti. Meillä on Järvenpäässä taiteilijakoteja, joissa vierailu on kokonaisvaltainen kokemus – tunnet lautalattian varpaiden alla, haistat tärpätin ja näet alkuperäiset esineet. Haluamme tuoda palan siitä myös taidemuseolle.”

Järvenpäässä on tehty pitkäjänteisestä työtä kulttuurikasvatuksen parissa, joka niin ikään helpottaa lasten ja nuorten pääsyä palveluiden pariin. Vuonna 2014 aloitetun kulttuuripolkutoiminnan lisäksi Järvenpään kaupunki on linjannut, että museo on alle 18-vuotiaille maksuton. Myös kaikki museopedagoginen toiminta – erityisesti opastukset, jotka perustuvat toiminnallisuuteen, kehollisuuteen ja itse tekemiseen – ovat maksuttomia järvenpääläisille päiväkodeille ja kouluille.

”Nykyiset lapset ja nuoret ovat pienestä pitäen päässeet museoihin, ja ne ovat tulleet heille tutuiksi. Tämä madaltaa kynnystä tulla museoon myöhemminkin. Kulttuuripolku on sidottu opetussuunnitelmaan, ja perinteisesti 100 % ikäluokasta osallistuu siihen.”

Taidemuseopäivillä paneudutaan museoiden paikalliseen vaikuttavuuteen

Taidemuseopäivät järjestetään tänä vuonna Järvenpäässä, ja Petäjä toivoo, että museoalan ammattilaiset saapuvat paikalle saamaan inspiraatiota ja uusia näkökulmia omaan työhönsä.

”Täällä pääsee suomalaisen kulttuurin lähteille. Me olemme poikkeuksellinen taidemuseo siinä mielessä, että huolehdimme ympäri vuoden avoinna olevasta taidemuseosta, kokoelmista ja vaihtuvista näyttelyistä, mutta myös kolmesta taiteilijakodista: Aholasta, Suvirannasta ja Villa Kokkosesta. Työskentelymme ulottuu kirjallisuuteen, kuvataiteeseen ja musiikkiin. Kulttuuriperintö on meillä monitaiteinen ja se näkyy vahvasti toiminnassamme.”

Monitaiteisuus ja -aistisuus näkyy myös Taidemuseopäivien ohjelmassa ja esimerkiksi aamukahvia pääsee juomaan musiikin säestämänä. Hiljaisuus ja metsä -näyttely avaa Sibeliuksen luonto- ja metsäsuhdetta nykytaiteen kautta. Lisäksi vierailijat pääsevät tutustumaan taiteilijakoteihin. Petäjä odottaa erityisesti vaikuttavuusteemaa ja vaikuttavuuden mittareiden esittelyä.

”Me taidemuseossa näemme omin silmin, miten taide liikuttaa, lohduttaa ja kantaa, mutta nämä vaikutukset jäävät usein näkymättömiin. Miten voimme sanoittaa ja mitata sen, mikä tapahtuu hiljaa ihmisten sisällä, mutta vaikuttaa syvästi heidän hyvinvointiinsa? Tämä on tärkeä kysymys meille kaikille.”

Petäjän oma puheenvuoro tuo esiin konkreettisia esimerkkejä paikallisesta vaikuttavuudesta ja siitä, miten museo kuulee myös nuoria: mikä heidät saa museoon, mitä he toivovat museon tekevän yhdessä heidän kanssaan.

”Yksin ei mikään onnistu. Jo Tuusulanjärven taiteilijayhteisö osoitti, miten yhdessä tekeminen kantaa. Järvenpäässä vaikuttavuus rakentuu laajoissa yhteistyöverkostoissa, rihmastomaisessa toiminnassa. Tavoitteemme on päästä taidemuseopäivillä yhdessä pohtimaan, miten aitoa osallisuutta voidaan vahvistaa taidemuseossa. Olemme valtavan innoissamme saadessamme toivottaa taidemuseoalan ammattilaiset tervetulleiksi Järvenpäähän, aarteidemme äärelle.”