Uusi Museo kannattaa kunnalle -esite on julkaistu. Se kannustaa kuntapäättäjiä ottamaan museot mukaan kunnan strategioihin ja niiden toimeenpanoon. Esitteessä avataan, miksi museot ovat kunnalle kannattava investointi, ja esitellään käytännön tapoja hyödyntää museoita osana elinvoiman, hyvinvoinnin sekä lasten ja nuorten palveluiden kehittämistä. Digitaalinen materiaali syventää kevään alue- ja kuntavaalikärkiä: Museo luo elinvoimaa, Hyvinvointia museosta sekä Lasten ja nuorten museo. 

Museot kuuluvat kuntastrategiaan, osastrategioihin, ohjelmiin sekä niiden toimeenpanoon. Museo kannattaa kunnalle -esite tarjoaa kolme hyvää syytä ottaa museot mukaan kunnan strategiseen kehittämiseen.  Digitaalinen esite lähestyy kunnan kehittämistä alue- ja kuntavaalikeväältä tutuista elinvoiman, hyvinvoinnin sekä lasten ja nuorten palvelujen näkökulmista. Esimerkit ympäri maata ja erilaisista kunnista tarjoavat hyviä käytäntöjä siihen, kuinka museot ovat mukana eri toiminnoissa. 

Esitteen voi ladata tästä. Seuraavassa sisältöjä tiiviisti:

Museo kannattaa kunnalle

Museo on kunnalle tulevaisuusteko. Se luo elinvoimaa, vahvistaa hyvinvointia ja kasvattaa lapsille sekä nuorille pysyvän suhteen kulttuuriin. Museoon sijoitettu euro palautuu moninkertaisesti taloudellisina, sosiaalisina ja kulttuurisina hyötyinä.

1. Museo luo elinvoimaa

Museot houkuttelevat vuosittain yli 8 miljoonaa kävijää. He kuluttavat paikkakunnilla jopa 540 miljoonaa euroa. Museot vetävät alueelle matkailijoita ja vahvistavat paikallista identiteettiä. 76 % suomalaisista kokee kulttuuriperinnön lisäävän alueen viihtyisyyttä. Esimerkiksi Turun kaupunkistrategiassa museo on nostettu yhdeksi elinvoimatekijäksi matkailu- ja kulttuurikaupungin rakentamisessa. Mänttä-Vilppulassa Serlachius-museokohteet ovat olennaisen tärkeitä Taidekaupungin brändille.

2. Hyvinvointia museosta

95 % suomalaisista kokee taiteen ja kulttuurin parantavan hyvinvointia. Museokäynnin vaikutus kestää jopa vuorokauden. Museot tukevat osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja resilienssiä. Siksi niiden paikka on mm. kunnan kulttuurihyvinvointisuunnitelmassa ja hyvinvointikertomuksessa. Esimerkiksi Lahden museot tekevät tiivistä yhteistyötä muiden kunnan toimijoiden ja asukasryhmien kanssa. Laaja-alaisesta toiminnasta raportoidaan osana kaupungin hyvinvointikertomusta. Riihimäellä kulttuurihyvinvointisuunnitelmaa toteuttavat paikalliset museot Museokeskus Riemu, Suomen lasimuseo, Suomen Metsästysmuseo ja Valtakunnallinen Työväentalomuseo.

3. Lasten ja nuorten museo

Museot tarjoavat vuosittain yli 5 000 työpajaa lapsille ja nuorille. Vuonna 2023 museoissa vieraili yli 600 000 koululaista ja opiskelijaa. 78 % museoista tarjoaa ilmaisen sisäänpääsyn lapsille ja nuorille. Esimerkiksi Helsingissä Kulttuurin kummilapset -toiminnassa kaikki vuonna 2023 syntyneet lapset kutsuttiin mukaan museoiden tapahtumiin, yhteistyössä neuvoloiden ja leikkipuistojen kanssa. Torniossa Torniossa Aineen taidemuseo on ollut mukana laatimassa mm. Lasten ja nuorten hyvinvointi- ja turvallisuusohjelmaa, ja museo on mukana tuottamassa palveluita eri kuntatoimijoiden sekä kolmannen sektorin kanssa.

Museo kannattaa kunnalle -materiaali on vapaasti msueoiden käytettävissä oman toiminnan tukena. Museoliitto jakaa materiaalin omille kuntakontakteilleen ja nostaa sisältöjä esiin viestinnässä.

Lisätietoja viestintäjohtaja Miisa Pulkkinen, miisa.pulkkinen@museoliitto.fi ja 040 523 9984.