12.12.2025
Museoalan osaamisen suunta 2026: museoarjen taidoista strategiseen uudistumiseen
Keväällä 2025 Museopäivät vietettiin Porissa. Ensi vuonna suosittu koulutustapahtuma järjestetään Hämeenlinnassa. Kuva: Veera Korhonen
Tarinankerrontaa digitaalisessa ympäristössä, tekoälyn ohjaamista, taloustaitoja ja varainhankintaa – juuri julkaistu Museoliiton koulutuskalenteri 2026 tarjoaa monipuolisesti ajankohtaista osaamista, suosittuja koulutustapahtumia unohtamatta.
Museoliiton ensi vuoden koulutustarjonta rakentuu ymmärrykselle museoalan murroksesta. Kun talouden paineet, yleisöjen muuttuvat tottumukset ja digitaalisen kulttuuriperinnön kysymykset haastavat museoita, osaamista on kehitettävä samassa rytmissä toimintaympäristön kanssa. Tämä näkyy Museoliiton koulutuksissa: tarjonta on jäsennetty kolmiportaiseen malliin, joka ohjaa museoammattilaisia löytämään juuri oikeanlaisen oppimisen tason omiin tarpeisiinsa.
”Meillä on tiivis vuorovaikutus museoiden kanssa ja kuuntelemme tarkkaan ammattilaisten toiveita. Halusimme tällä uudella jaottelulla varmistaa, että palvelemme mahdollisimman laajaa asiakaskuntaa ja mahdollisimman erilaisia tarpeita, kun monien museoiden toimintaympäristö on niin suuressa muutoksessa”, kertoo Museoliiton koulutuspäällikkö Sirpa Ärilä.
Koulutusten ensimmäinen, käytännön taso vastaa arjen työssä tarvittaviin taitoihin. Näissä koulutuksissa opit voi ottaa käyttöön heti seuraavana päivänä – oli kyse sitten asiakastyöstä, prosessien sujuvoittamisesta tai palvelujen kehittämisestä.
Toisella tasolla syvennytään museoalan ilmiöihin. Uutta on ajatus siitä, että ilmiöitä ei pohdita yksin, vaan osallistujille avautuu mahdollisuus hyödyntää Museoliiton kisakatsomo-mallia: työporukka voi kokoontua saman koneen äärelle, ja webinaarista muodostuu yhdessä jaettu oppimiskokemus.
Kolmannella tasolla pureudutaan museon strategiseen suuntaan. Näissä koulutuksissa käsitellään teemoja, joiden äärelle on perinteisesti kokoontunut johto, mutta jotka koskevat yhä useampia museon ammattilaisia. Strategiatyö ei ole enää harvojen erityisosaamista, vaan koko organisaation yhteinen tehtävä.
”Jokainen ammattilainen itse tuntee työnsä ja oman osaamisensa. Tarjoamme mahdollisuuden miettiä, olisiko nyt tarvetta arjen työpotkulle. Vai pohditaanko museossa kokonaan esimerkiksi uutta suuntaa. Silloin strategisiin koulutuksiin ja niiden teemoja käsitteleviin koulutuksiin voi osallistua joku muukin kuin museon johtaja”, sanoo Sirpa Ärilä.
Ryhmäosallistuminen avaa kisakatsomon koko työyhteisölle
Kisakatsomo eli ryhmäosallistuminen on yksi ensi vuoden kiinnostavista avauksista. Se vastaa museokentän toiveeseen joustavasta ryhmäosallistumisesta ja tarjoaa kustannustehokkaan tavan oppia yhdessä. Hinnoittelu tukee tätä: kisakatsomo maksaa hieman alle kahden yksittäisen osallistujan hinnan, mutta mukaan voi tulla koko työyhteisö.
Syksyn pilottien perusteella malli on jo osoittanut voimansa. Ryhmät ovat aktivoituneet, keskusteluissa syntyy oivalluksia ja opit siirtyvät organisaatioon aivan eri tavalla kuin yksin osallistuttaessa.
”Ryhmäosallistuminen on vastauksemme museoalan toiveisiin. Mallia on kokeiltu tänä syksynä, ja saadut kokemukset rohkaisivat meitä ottamaan sen pysyväksi käytännöksi. Tämä on otettu todella hyvin vastaan.”
Vuoden 2026 koulutusohjelmassa on myös kaksi puhuttelevaa uutuusaihetta. Ensimmäinen on kahden webinaarin sarja tarinallistamisesta, joka herättää museoissa laajaa kiinnostusta. Tarinallistaminen tarjoaa työkalut museon oman “supervoiman”, sen ydintehtävän ja mission, sanoittamiseen ja juurruttamiseen kaikille asiakaspolun osuuksille: näyttelyihin, tapahtumiin, museomyymälään ja aina kahvilaan saakka. Tavoitteena on luoda kokonaisvaltainen kokemus, jossa museon identiteetti tulee näkyväksi ja tuntuvaksi.
Toinen sisällöllinen uutuus on neljän webinaarin kokonaisuus, joka pureutuu digitalisaation isoihin kysymyksiin: digitaalisen tuotannon parhaisiin käytäntöihin ja aineettomaan kulttuuriperinnön omistajuuteen, digitaaliseen dokumentointiin, digitaalisen kulttuuriperinnön rahoitukseen ja tarinankerrontaan digitaalisessa ympäristössä. Kumppanina koulutuksessa on Vreal. Kokonaisuus vastaa suoraan museoalan kasvavaan tarpeeseen hahmottaa digitaalisen työn mahdollisuuksia ja riskejä.
Museoliitto tukee osaamisen kehittämistä ja johtamista
Koulutuspäällikkö Sirpa Ärilälle vuorovaikutus museoammattilaisten kanssa on lähtökohta Museoliiton koulutustarjonnan kehittämiseen. Koulutuskyselyt, verkostot ja palautekanavat ohjaavat tarjonnan suuntaa ja palautetta kuunnellaan herkästi.
”Museoliitto haluaa tehdä enemmän kuin vain järjestää yksittäisiä koulutuksia. Tavoitteemme on olla museoille luotettava ja helposti lähestyttävä kumppani, joka kulkee rinnalla.”
Vuonna 2026 Museoliitto vastaa alan tarpeisiin tilauskoulutusmallilla, joka antaa museoille mahdollisuuden hankkia räätälöityä osaamisen kehittämistä yksin tai alueellisena ryhmänä. Tilauskoulutus antaa tukea osaamisen johtamiseen ja sen täydennyskoulutuksen rakenteiden suunnitteluun. Jäsenten pyynnöstä kehitetään myös kaupallisia kumppanuuksia. Koulutustarjontaan suunnitellaan yritysten tai useampien kaupallisten toimijoiden aamukahveja tai katsauksia, jotka rakentuvat museoille ajankohtaisten teemojen ympärille.
”Nämä olisivat luonnollisesti maksuttomia tapahtumia osallistujille. Ajatusmalli on lähtenyt siitä, että museo voi säästää aikaa, kun se etsii uusia palveluja tai ideoita.”
Koulutuskalenterissa ovat toki myös tutut ja suositut tapahtumat: Taidemuseopäivät, Yleisötyöpäivät, Näyttelyfoorumi ja muut alan perinteiset kohtaamispaikat. Niiden ytimessä on vertaisoppiminen, jonka osallistujat ovat aina kokeneet hyvin arvokkaaksi. Mahdollisuus kuulla toisten museoiden ratkaisuista ja onnistumisista on monelle yhtä tärkeää kuin varsinainen koulutussisältö.
Ensi vuoden koulutuksissa tärkeää on myös vahva yhteisöllisyys.
”Museot eivät kilpaile keskenään, vaan ala kilpailee yhdessä ihmisten ajasta ja huomiosta. Yksi Museoliiton tehtävistä osaamisen kehittämisen kumppanina on saattaa museoita yhteen ja tuoda esiin hyviä käytänteitä sekä onnistumisia”, summaa Sirpa Ärilä.