Opetus- ja kulttuuriministeriö on julkaissut arvioinnin museoiden valtionosuusjärjestelmän uudistuksesta ja museopoliittisesta ohjelmasta. Pääsääntöisesti uudistusta pidetään onnistuneena, mutta etenkin vastuumuseojärjestelmä kaipaa kehittämistä ja lisää resursseja. Museoliiton toimitusjohtaja Petra Havu jakaa raportin arvion, että järjestelmä hyötyy strategisuudesta.

Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisema arviointiraportti sisältää arviot sekä museolain uudistuksen yhteydessä vuonna 2019 uudistuneesta valtionosuusjärjestelmästä että museopoliittisesta ohjelmasta Mahdollisuuksien museo – Opetus- ja kulttuuriministeriön museopoliittinen ohjelma 2030. Arvioinnin on toteuttanut Frisky & Anjoy Oy.

Eduskunta edellytti uudistuksen arviointia kun se hyväksyi uuden museolain vuonna 2019. Arvioinnin tarkoitus oli selvittää, onko valtakunnallisten ja alueellisten vastuumuseoiden rahoitus riittävä ja kuinka alueellisten vastuumuseoiden määrä sekä toiminta vastaavat uudistuksen tavoitteisiin ja etenkin tavoiteltuun yhteiskunnallisen merkityksen korostamiseen. Museopoliittinen ohjelma ja museolain uudistaminen korostivat, että museoiden tulisi jatkossa olla aikaisempaa aktiivisempia yhteiskunnallisia toimijoita, jotka omien verkostojensa kautta toteuttaisivat niille määriteltyjä strategisia päämääriä.

Uudistuksen arviointia tehtiin asiakirja-analyysin, asiantuntijahaastatteluiden, sähköisen kyselyn ja sidosryhmien keskustelutilaisuuksien avulla.

Juuri julkaistussa arvioinnissa todetaan, että museolain uudistusta ja sen taustalla olevaa museopoliittista ohjelmaa voidaan pitää varsin onnistuneina. Arvioinnin mukaan museoiden edustajat ovat kohdanneet vaikeuksia uuden toimintamallin alkuvaiheissa, mutta eteenpäin on päästy kohtuullisen hyvin. Esimerkiksi arviointiin sisältyneen sähköisen kyselyn vastaajista 75 prosenttia katsoo, että vos-uudistus on vaikuttanut myönteisesti museotoiminnan suunnitelmallisuuden ja pitkäjänteisyyden kehittämiseen.

Museoiden kritiikki kohdistuu etenkin vastuumuseoiden rahoituksen ja kasvavien vastuiden suhteeseen. Moni alueellinen vastuumuseo kokee, että kulttuuriympäristön viranomaistehtävät työllistävät niin täysimääräisesti, ettei muihin tehtäväkokonaisuuksiin (kehittäminen ja verkostot sekä tieto ja digitalisaatio) jää resursseja. Paikoin lausuntojen suuri määrä on ylittänyt ennakkoarviot, eikä lausuntojen lukumäärässä näy käännettä laskuun.

Kyselyn mukaan uudistuksen tavoitteista heikoimmin on toteutunut yritys vähentää museoiden riippuvuutta muusta ulkopuolisesta rahoituksesta, kuten erillisistä toiminta- tai hankeavustuksista. Myönteistä kehitystä on tapahtunut vain 19 prosentin mielestä.

Museoliiton toimitusjohtaja Petra Havu näkee uudistuksissa hyvää, mutta jatkokehittämistä on etenkin strategisuudessa ja vaikuttavuuden osoittamisessa.

”Arviointiraportti osoittaa, että uudistukset ovat olleet oikeasuuntaisia. Raportti osoittaa myös tarpeen kehittää vastuumuseoiden ohjausta strategisemmiksi ja tavoitteellisemmaksi. Strategisuuden tarve korostuu myös avustusten suuntaamisessa alalla. Strategisuuden osaksi ja tueksi tarvitaan nykyistä parempia mittareita ja indikaattoreita, joilla tuloksia ja vaikuttavuutta arvioidaan. Museoalan vaikuttavuuden osoittaminen ja museoalan strategisuuden kehittäminen on myös Museoliiton painopiste, jotta alan merkitys ymmärretään ja jotta päättäjät osaavat huomioida tämän rahoituksesta päätettäessä”, toteaa Havu.

Arviointi kattaa myös museopoliittisen ohjelman 2030, jonka tavoitteena on tuoda museoita esiin asiantuntijoina, kumppaneina ja mahdollistajina. Toimialan visioksi määritellään, että Suomessa on vuonna 2030 Euroopan ajankohtaisimmat museot ja innostuneimmat asiakkaat. Kyselyssä vastaajat mm. edelleen kokevat museopoliittisen ohjelman ajankohtaiseksi (72 prosenttia vastaajista), mutta etenkin ohjelman viestintää kritisoidaan. Vain 19 prosenttia vastaajista katsoo, että ohjelmasta on viestitty riittävästi.

Petra Havu uskoo, että Museoliitto voi olla entistä tärkeämpi kumppani juuri museoalan vaikuttavuuden viestimisessä ja museopoliittisen ohjelman toimeenpanossa.

”Museoliitto on valmis osaltaan tukemaan museoita niiden toiminnan strategisuuden kehittämisessä sekä museoalan digitalisaatiossa. Samoin Museoliitto on valmis osallistumaan museopoliittisen ohjelman toimeenpanoon nykyistä selvemmin ja viestimään kuntapäättäjille museoalan vaikuttavuudesta osana Museoliiton viestinnän strategista kehittämistä.”

Lue koko Arviointiraportti valtioneuvoston sivuilla.