Suomen museoliiton hallitus on myöntänyt Kauko Räsäsen suunnitteleman Suomen museoliiton 50-vuotisjuhlamitalin Jaana Perttilälle, Päivi Viherkoskelle, Heli-Maija Voutilaiselle, Pirjo Vuoriselle ja Gun Marit Niemiselle museotyön hyväksi tehdystä työstä sekä museoalalla saavutetuista ansioista. Mitalit julkistettiin Valtakunnallisten museopäivien yhteydessä Jyväskylässä 23.5.2024.

Perustelut

Jaana Perttilä, mitali 458

Jaana Perttilä on toiminut Helsingin kaupunginmuseon rakennuskonservaattorina ja korjausrakentamisen asiantuntijana vuodesta 1987 lähtien. Hänen osaamisensa on ainutlaatuista, ja hän on toiminut korjausrakentamisen asiantuntemuksen edelläkävijänä.

Perttilä on ammattitaidollaan ja pitkällä kokemuksellaan vaikuttanut merkittävästi siihen, miltä pääkaupungin kasvot näyttävät tänään. Hän on osallistunut laajoihin kaupungin ja yksityisten omistamien rakennusten korjausten ja suunnittelun valvontaan. Perttilä on ohjannut kaupungin kiinteistöjen korjausta niin, että kulttuurihistorialliset arvot säilyvät.

Ammattitaidollaan Jaana Perttilä on kyennyt edistämään helsinkiläisen rakennusperinnön säilymistä nykyisille ja tuleville sukupolville.

Päivi Viherkoski, mitali 459

Kehitysjohtaja Päivi Viherkoski on työskennellyt Gösta Serlachiuksen taidesäätiössä vastuullisissa tehtävissä yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Viherkoski on vastannut laajasti Serlachiuksen viestinnästä, markkinoinnista ja palveluista.

Viherkoski on luonut menestyksekkäästi konsepteja, joissa museo toimii paitsi kulttuurilaitoksena, myös matkailukohteen logiikoita hyödyntäen. Samalla Viherkoski on ollut luomassa koko Mäntän taidekaupungin ja laajemmin Pirkanmaan kulttuurimatkailun menestystä sekä luomassa ilmiötä, jossa maalaiskaupungissa sijaitsevasta Serlachiuksesta on kasvanut yksi Suomen tunnetuimpia ja menestyneimpiä museoita.

Viherkosken ennakkoluulottomiin ideoihin ovat kuuluneet museon kiitelty palvelukonsepti, Mänttään julkisen liikenteen luonut Serlachius-bussi sekä Serlachiuksen taidesaunan ideointi, kehittäminen ja toteutus.

Heli-Maija Voutilainen, mitali 460

Heli-Maija Voutilainen on toiminut monissa museoalan tehtävissä vuodesta 1978 lähtien muun muassa Kuopion kaupungin museossa ja Keski-Suomen museossa. Keski-Suomen museon museonjohtajana hän aloitti vuonna 2006 ja vuonna 2016 hänet nimitettiin museotoimenjohtajan virkaan. Museotoimenjohtajana hänen alaisuudessaan ovat kaikki Jyväskylän kaupungin museot.

Voutilaisen toimikaudella on kehitetty museoiden yhteistoimintaa muun muassa yhteistä markkinointia ja viestintää. Keski-Suomen museon peruskorjaus uusine perusnäyttelyineen ja uuden Aalto2 museokeskuksen nivelosan rakentaminen sekä toimintakonseptin valmistelu ovat Voutilaisen 2020-luvun keskeisiä saavutuksia.

Koko museoalaa hän on kehittänyt muun muassa toimiessaan Museoliiton ja ICOM Suomen komitean hallituksissa. Paikalliseen kulttuuriperintötyöhön hän on osallistunut aktiivisesti eri työryhmissä ja hallituksissa. Hän on myös julkaissut lukuisia teoksia. Lähes 40-vuotisen työuran aikana museoissa ja erityisesti Keski-Suomessa hän on tehnyt hyvää työtä kulttuuriperinnön säilyttämisen eteen.

Pirjo Vuorinen, mitali 461

Pirjo Vuorinen on työskennellyt Jyväskylän yliopiston museolla (nyk. Tiedemuseo) vuodesta 1989 eri tehtävissä. Viime vuosina Vuorinen on toiminut Avoimen tiedon keskuksen Kulttuuri- ja luonnonperintöpalvelujen palvelupäällikkönä vastuualueinaan sen kulttuurihistorialliset ja luonnontieteelliset museotoiminnot.

Vuorinen on pitkäjänteisellä työllään toiminut merkittävästi Jyväskylän yliopiston Tiedemuseon hyväksi sekä kehittänyt sen toimintoja laaja-alaisesti. Hän on ollut aloittamassa ja kehittämässä muun muassa yliopiston kampusopastoimintaa, rakennustutkimusta sekä arvoirtaimisto- ja taidekokoelmatoimintoja. Viime vuosina Vuorisella on ollut keskeinen rooli

erityisesti yliopiston Näyttelykeskus Soihdun perusnäyttelyn uudistamishankkeessa, Lasten ja nuorten yliopiston sekä Tiedettä kaikille -toimintojen lanseeraamisessa ja Euroopan kulttuuriperintötunnuksen saamisessa Seminaarinmäen kampusalueelle.

Vuorisen laaja perehtyneisyys niin kulttuurihistoriaan, taiteeseen kuin luonnontieteisiinkin, hänen laajat yhteistyöverkostonsa, innostus kehittää ja oppia koko ajan uutta

sekä vahva halu toimia yhteisen kulttuuri- ja luonnonperintömme hyväksi toimii erinomaisena kannustimena meille kaikille.

Gun Marit Nieminen, mitali 462

Gun Marit Niemi toimi Hotelli- ja ravintolamuseota ylläpitävän Hotelli- ja ravintolamuseosäätiön hallituksen puheenjohtajana vuosina 2006–2023. Hän toimi yhdyssiteenä museon ja sen sidosryhmien välillä toimiessaan ensin Ravintolakoulun rehtorina ja sitten Haaga Yhtymän sekä Haaga Instituutti -säätiön toimitusjohtajana.

Niemisen puheenjohtajakaudella museo on käynyt läpi kaksi perusnäyttelyuudistusta, kaksi kokoelmajärjestelmävaihdosta ja kokoelmamuuton. Museon tunnettuus on kasvanut, samoin yleisöpohja ja kävijämäärät. Museon henkilökunta on voinut luottaa puheenjohtajan tukeen myös yllättävissä taloudellisissa tilanteissa, kun puheenjohtaja on ollut varmistamassa rahoitusta.

Vaikka Nieminen tuli puheenjohtajan tehtävään museoalan ulkopuolelta, on museolla ollut hänessä vankkumaton tukija ja ystävä.

Lisätiedot:

Viestinnän asiantuntija Kirsti Ruissalo
kirsti.ruissalo(a)museoliitto.fi
p. 044 430 0721

—

Museiförbundets medaljer till dem som verkar för museiverksamheten

Finlands museiförbunds styrelse har beviljat Finlands museiförbunds 50-årsjubileumsmedalj till Jaana Perttilä, Päivi Viherkoski, Heli-Maija Voutilainen, Pirjo Vuorinen och Gun Marit Nieminen för arbete de utfört till förmån för museiarbetet samt för meriter de uppnått på museifältet. Medaljen är designad av Kauko Räsänen. Medaljerna kungjordes i samband med de Riksomfattande museidagarna i Jyväskylä den 23 maj 2024.

Motiveringar

Jaana Perttilä, medalj 458

Jaana Perttilä har arbetat som byggnadskonservator på Helsingfors stadsmuseum och som expert på reparationsbyggnad sedan 1987. Perttiläs kompetens är unik och hon har varit en föregångare inom reparationsbyggnadsexpertis.

Perttilä har med sin yrkesskicklighet och långa erfarenhet haft en betydande inverkan på hur huvudstadens ansikte ser ut idag. Hon har deltagit i övervakningen av reparationer och planering av stadsägda och privatägda byggnader. Perttilä har lett reparationen av stadens fastigheter på ett sätt som gör att deras kulturhistoriska värden bevaras.

Med sin yrkesskicklighet har Jaana Perttilä kunnat bidra till att bevara Helsingfors byggnadsarv för nuvarande och kommande generationer.

Päivi Viherkoski, medalj 459

Utvecklingschef Päivi Viherkoski har arbetat i en ansvarsställning på Gösta Serlachius konststiftelse i över tjugo år. Viherkoski har haft ett brett ansvar för Serlachius kommunikation, marknadsföring och tjänster.

Viherkoski har framgångsrikt skapat koncept där museet inte bara fungerar som en kulturinstitution, utan även utnyttjar logiken som turistmål använder. Samtidigt har Viherkoski varit med och skapat framgångar för hela konststaden Mänttä och i en mer bred omsträckning för kulturturismen i Birkaland samt skapat ett fenomen där Serlachius, som ligger i en landskommun, har vuxit till ett av Finlands mest kända och framgångsrika museer.

Museets berömda servicekoncept, Serlachius-bussen som skapade kollektivtrafiken i Mänttä samt idékläckningen, utvecklingen och genomförandet av Serlachius Konstbastu är Viherkoskis fördomsfria idéer.

Heli-Maija Voutilainen, medalj 460

Heli-Maija Voutilainen har arbetat i många roller på museifältet sedan 1978, bland annat på Kuopios stadsmuseum och Mellersta Finlands museum. Hon började som museichef på Mellersta Finlands museum år 2006 och utsågs år 2016 till chef för museiverksamheten. Som chef för museiverksamheten rapporterar alla museer i Jyväskylä stad till Voutilainen.

Under Voutilainens mandatperiod har museernas samarbete utvecklats, bland annat med avseende på gemensam marknadsföring och kommunikation. Totalrenoveringen av Mellersta Finlands museum med nya grundutställningar och uppförandet av den nya ledgången i Aalto2-museicentralen samt förberedelsen av verksamhetskonceptet är centrala resultat som uppnåtts av Voutilainen under 2020-talet.

Hon har utvecklat hela museifältet bland annat genom sitt arbete i styrelserna för Museiförbundet och ICOM Finlands nationella kommitté. Voutilainen har deltagit aktivt i det lokala kulturarvsarbetet i olika arbetsgrupper och styrelser. Hon har också gett ut ett flertal verk. Under sin nästan 40-åriga karriär på museer och i synnerhet på Mellersta Finlands museum har Voutilainen gjort ett bra arbete för att bevara kulturarvet.

Pirjo Vuorinen, medalj 461

Pirjo Vuorinen har arbetat på museet i Jyväskylä universitet (nuvarande Vetenskapsmuseum) sedan 1989 i olika uppdrag. Under de senaste åren har Vuorinen agerat som servicechef för kultur- och naturarvstjänster vid Centret för öppen information och ansvarat för dess kulturhistoriska och naturvetenskapliga museifunktioner.

Vuorinen har genom sitt långsiktiga arbete bidragit avsevärt till Jyväskylä universitets Vetenskapsmuseum och utvecklat dess funktioner på ett omfattande sätt. Hon har bland annat deltagit i att inleda och utveckla universitetets campusguideverksamhet, byggnadsforskning samt funktioner med avseende på värdefullt lösöre och konstsamlingar. Under de senaste åren har Vuorinen spelat en central roll i synnerhet i projektet för förnyelsen av grundutställningen i universitetets utställningscentrum Soihtu, lanseringen av funktionerna Universitetet för barn och unga samt Vetenskap för alla samt för att Europeiska kulturarvsmärket beviljas för Seminariebackens campusområde.

Vuorinens breda kunskap om kulturhistoria, konst och naturvetenskap, hennes breda samarbetsnätverk, entusiasm för att hela tiden utvecklas och lära sig nya saker och en stark vilja att arbeta för vårt gemensamma kultur- och naturarv fungerar som en utmärkt drivfjäder för oss alla.

Gun Marit Nieminen, medalj 462

Gun Marit Niemi agerade åren 2006–2023 som styrelseordförande i Stiftelsen för Hotell- och restaurangmuseet som driver Hotell- och restaurangmuseet. Hon fungerade som en länk mellan museet och dess intressentgrupper, först som rektor för Restaurangskolan och sedan som verkställande direktör för Haaga-koncernen och stiftelsen Haaga Instituutti -säätiö.

Under Nieminens ordförandeskap har museet genomgått två förnyelser av grundutställningen, två byten av samlingssystem och en samlingsflytt. Museets kännedom har ökat, liksom publikutvecklingen och antalet besökare. Museets personal har kunnat lita på ordförandens stöd även i överraskande ekonomiska situationer när ordföranden har deltagit i att säkerställa finansiering.

Trots att Nieminen steg in i uppgiften som ordförande från utanför museifältet har museet haft en orubblig stödjare och vän i henne.