Vuoden 2019 museopalkinnot jaettiin tänään 16.5. Museopalkintogaalassa Tampereella. Vuoden museo 2019 -tittelin voitti Satakunnan museo. Vuoden erikoispalkinnon sai Amos Rex. Vuoden museoviestintäteko -palkinto myönnettiin Postimuseon Pienlehtiä ja punkpostia -näyttelyn viestinnälle. Museokortin erikoispalkinnon voittivat Ateneumin taidemuseo ja Suomen käsityön museo.

Vuoden museo -kiertopalkinto, Pekka Kauhasen suunnittelema Esko-veistos, myönnetään museolle, joka on omalla toiminta-alueellaan edistänyt merkittävällä tavalla museoalan yhteiskunnallista näkyvyyttä ja vaikuttavuutta, ja museon toiminta on tuonut uusia tai erilaisia näkökulmia, ideoita ja ajatuksia museoalalle. 

”Pitkäjänteinen ja laadukas alueellinen toiminta ansaitsee tunnustuksen. Satakunnan museo on museotoiminnan ja asiantuntijuuden eri ulottuvuudet hallitseva ja niitä kehittävä näkyvä toimija. Se on merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttaja ja sillä on selvästi kokoaan isompi painoarvo. Museo tekee tinkimätöntä ja ammattimaista työtä yhteisten tavoitteiden eteen. Arvostus omaa museota kohtaan huokuu niin työntekijöiltä kuin muiltakin porilaisilta sekä koko Satakunnan maakunnasta”, palkintoraati tiivisti valinnan. 

Amos Rexille Erikoispalkinto

Vuoden museo -finalisteista raati palkitsi Erikoispalkinnolla Amos Rexin Helsingistä. Erikoispalkinto on tunnustus, jonka raati voi halutessaan myöntää merkittävästä teosta museoalalla tai pitkäjänteisestä vaikuttamisesta museoalan kehittämiseksi.

”Amos Rexin avaaminen oli yksi museoalan näkyvimpiä uutisia vuonna 2018. Uusi kansainvälisen tason museotila toi keskelle Helsinkiä leikkisän, muuttuvan, yhdistävän ja kaupunkitilaa positiivisesti muuttavan elementin, joka kiinnostaa niin turisteja kuin kaupunkilaisiakin. Avajaisnäyttely jää historiaan kävijämäärillään, jonoillaan ja mediahuomiollaan niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Museo kasvoi ilmiöksi, joka toi merkittävää huomiota koko museoalalle”, kuvaili raati. 

Vuoden museo -palkintoa haki seitsemän museota, joista finaaliin valittiin kolme. Kahden palkitun lisäksi finalistipaikan ansaitsi rohkealla ja ainutlaatuisella seinättömän museon konseptillaan Lönnströmin taidemuseo Raumalta. Palkintoraati vieraili finalistimuseoissa, tapasi niiden henkilökuntaa ja sidosryhmiä sekä teki taustaselvityksiä päätöstensä tueksi.

Postimuseon Pienlehtiä ja punkpostia -näyttelyn viestinnälle Vuoden viestintäteko -tunnustus

Joka toinen vuosi jaettava Vuoden viestintäteko -palkinto myönnettiin tänä vuonna Postimuseon Pienlehtiä ja punkpostia -näyttelyn viestinnälle. Palkintoa haki 12 museota, joista viisi valittiin finaaliin. 

”Punk on elämäntapa, kuten ovat museotkin. Postimuseo tarttui kiinnostavaan ja erityisen ajankohtaiseen kulttuurihistorialliseen ilmiöön ja hyödynsi näyttelyn sisällön kautta uusia tapoja viestiä museonäyttelystä. Viestintään paneuduttiin syvällisesti ja innokkaasti ja sitä tehtiin pitkäjänteisesti, systemaattisesti ja kokonaisvaltaisesti. Postimuseo tavoitti laajasti kohderyhmänsä ja uusia yleisöjä sekä saavutti huomattavaa näkyvyyttä mediassa. Monipuoliset sidosryhmäverkostot osallistettiin viestintään hienosti”, kuvaili raati.

Museokortin erikoispalkinto jaettiin Ateneumille ja Suomen käsityön museolle

Ensimmäistä kertaa jaetun Museokortin erikoispalkinnon voittivat Ateneumin taidemuseo Helsingistä ja Suomen käsityön museo Jyväskylästä. Museokortti jakoi palkinnon kahdelle eniten yleisöääniä saaneelle museolle. 

Museokortti valitsi yleisöäänestykseen 15 museota, jotka olivat vuonna 2018 parhaiten innostaneet kävijöitään museoiden kanta-asiakkaiksi eli myivät eniten Museokortteja suhteessa kävijämääräänsä. Yleisöä kehotettiin äänestämään museota, joka oli luonutparhaat museovierailut kävijöilleen.6 400 henkilöä äänesti kilpailussa. Viiden eniten ääniä saaneen joukossa olivat myös: Hyvinkään taidemuseo, Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi Sastamalasta ja Vanha Raatihuone Raumalta. 

Lisätiedot

ICOM Suomen komitea, Maija Ekosaari
p. 040 7612768, ekosaari@iki.fi

Suomen museoliitto, Nelli Korpi
p. 044 4300 704, nelli.korpi@museoliitto.fi

Museokortti, Seppo Honkanen
p. 040 833 9059, seppo.honkanen@museoliitto.fi

KUVAT: Julkaisemme kuvia palkintojenjaosta ja palkituista heti Museopalkintogaalan jälkeen torstaina 16.5. noin kello 23. Kuvat ovat median vapaasti käytettävissä aiheeseen liittyvässä uutisoinnissa. Kuvaaja Teppo Moilanen. Kuviin liittyvät tiedustelut: Nelli Korpi.

Kansainvälisen museoneuvosto ICOM:n Suomen komitea ja Suomen museoliitto jakavat museopalkinnot. Palkintoraadin jäseniä ovat ICOM:n Maija Ekosaari, Museoviraston kehittämisjohtaja Pirjo Hamari, Museoliiton toimituspäällikkö Nelli Korpi, Rauman kulttuurijohtaja Risto Kupari, Ylen kulttuuritoimittaja Teemu Laaksonen, Kuntaliiton erityisasiantuntija Johanna Selkee ja Serlachius-museoiden johtaja Pauli Sivonen. Raadin sihteeri on Eeva-Liisa Taivassalo Museoliitosta. Vuoden viestintäteko -raadissa olivat ICOM:n Laura Kauppinen ja Antti Kauppinen Maija Ekosaaren ja Pauli Sivosen tilalta. 

Suomen museoliitto on museoalan keskusjärjestö. Sen 207 yhteisöjäsentä ylläpitävät yli 400 ammattimaisesti hoidettua museokohdetta: kulttuurihistoriallisia museoita, taidemuseoita ja tiedekeskuksia. Museoliitto valvoo museoiden etua, edustaa museoita alan yhteisissä kysymyksissä ja toimii museoiden yhteistyöverkostona. 

Kansainvälinen museoneuvosto ICOM on UNESCO:n alainen, hallituksista riippumaton ja ei-kaupallinen järjestö. Siihen kuuluu yli 40 000 museoammattilaista lähes 150 valtiosta. Suomen komiteaan kuuluu lähes 900 jäsentä, mikä tekee siitä yhden ICOM:n suurimmista jäsenmaista. 

Liite: Museopalkintolautakunnan perustelut voittajien valinnalle:

VUODEN MUSEO 2019: Satakunnan Museo

Pitkäjänteinen ja laadukas alueellinen toiminta ansaitsee tunnustuksen. Satakunnan Museo on museotoiminnan ja asiantuntijuuden eri ulottuvuudet hallitseva ja niitä kehittävä näkyvä toimija. Se on merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttaja ja sillä on selvästi kokoaan isompi painoarvo. Museo tekee tinkimätöntä ja ammattimaista työtä yhteisten tavoitteiden eteen. Arvostus omaa museota kohtaan huokuu niin työntekijöiltä kuin muiltakin porilaisilta sekä koko Satakunnan maakunnasta.

Kulttuurihistoriallisen museon päänäyttely on viime vuonna uudistettu, ja siinä on huomioitu kävijäystävällinen tapa kuvata ja kertoa menneestä. Itse rakennus on suorastaan hellyttävän johdonmukainen ja hyväkuntoinen jäänne 1970-luvulta. Museoon kuuluva rakennuskulttuuritalo Toivo edustaa ainutkertaista tapaa tehdä rakennusperinteen vaalimistyötä sekä perinnerakentamiseen ja korjaamiseen liittyvää neuvontaa. Myös museon ystävätoiminta on laajaa ja kuvastaa museon verkottuneisuutta ja kiinteitä siteitä yhteisöönsä. 

Museo tekee vähällä metelillä laadukasta kulttuuriperinnön vaalimistyötä. Sen kehittävä ote näkyy myös tulevaisuudensuunnitelmissa – kokoelmakeskus Arkki olisi toteutuessaan uusi kulttuurikeskus porilaiseen kaupunkimaisemaan.

VUODEN ERIKOISPALKINTO 2019: Amos Rex

Amos Rexin avaaminen oli yksi museoalan näkyvimpiä uutisia vuonna 2018. Pitkänlinjan nykytaidekentän toimija teki rohkean sisällöllisen uudelleenlinjauksen digitaiteeseen ja asemoi itsensä uudelleen pääkaupunkiseudun taidemuseokentällä. 

Uusi kansainvälisen tason museotila toi keskelle Helsinkiä leikkisän, muuttuvan, yhdistävän ja kaupunkitilaa positiivisesti muuttavan elementin, joka kiinnostaa niin turisteja kuin kaupunkilaisiakin. Arkkitehtonisesti onnistunut tila kunnioittaa Lasipalatsin historiaa, mutta ottaa torialueen kaupunkitilan haltuun nykyaikaisen toiminnallisesti, luovasti ja yllättävästi. 

Avajaisnäyttely jää historiaan kävijämäärillään, jonoillaan ja mediahuomiollaan niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Museo murtautui kansalliseen julkisuuteen tehokkaasti ja kasvoi ilmiöksi, joka toi merkittävää huomiota koko museoalalle houkuttelemalla erityisesti uusia yleisöjä kuten nuoria ja lapsiperheitä. Museot nousivat puheenaiheiksi niissäkin piireissä, joissa museoista ei ole totuttu puhumaan. 

VUODEN VIESTINTÄTEKO 2019: Postimuseon Pienlehtiä ja punkpostia -näyttelyn viestintä


Punk on elämäntapa, kuten ovat museotkin. Postimuseon marraskuusta 2017 marraskuuhun 2018 avoinna olleen Pienlehtiä ja punkpostia -näyttelyn viestintä onnistui erittäin hyvin. Museo tarttui kiinnostavaan ja erityisen ajankohtaiseen kulttuurihistorialliseen ilmiöön ja hyödynsi näyttelyn sisällön kautta uusia tapoja viestiä museonäyttelystä. Viestintään paneuduttiin syvällisesti ja innokkaasti ja sitä tehtiin pitkäjänteisesti, systemaattisesti ja kokonaisvaltaisesti. Viestintä oli monipolvista: sarjakuvaa, blogia ja tapahtumia normiksi muuttuneiden somekanavien rinnalla perinteistä tiedottamista unohtamatta.

Postimuseo tavoitti laajasti kohderyhmänsä ja uusia yleisöjä sekä saavutti huomattavaa näkyvyyttä mediassa. Monipuoliset sidosryhmäverkostot ja yleisöt osallistettiin viestintään hienosti. Viestinnän tarkoitus ei ole pelkästään syöttää tietoa, vaan kannustaa tiedon kriittiseen tulkintaan – siinä Postimuseo onnistui erinomaisesti. Vuoden viestinteko 2019 -palkinto jaetaan erittäin laadukkaasti toteutetulle näyttelyviestinnän kokonaisuudelle.