Eduskunnan sivistysvaliokunta on antanut mietintönsä kulttuuripoliittisesta selonteosta. Valiokunta vastaa mietinnössä Museoliiton ja muun museo- sekä kulttuuriperintöalan huoleen siitä, että museot ja kulttuuriperintö uhkaavat unohtua kulttuuripolitiikassa. Sivistysvaliokunta edellyttää, että selonteon toimeenpanosuunnitelma huomioi myös museot ja kulttuuriympäristötyön.

Eduskunnan sivistysvaliokunnan mietintö kulttuuripoliittisesta selonteosta on julkaistu 11.6. Selonteko on laaja-alainen politiikkaohjelma, joka ohjaa kulttuuripolitiikkaa aina vuoteen 2040 saakka. Eduskunnan valiokunnista maa- ja metsätalousvaliokunta, talousvaliokunta ja ympäristövaliokunta ovat a ntaneet lausunnot selonteosta. Sivistysvaliokunta kuuli mietintöä valmistellessaan kymmeniä asiantuntijoita, myös Museoliiton toimitusjohtaja Petra Havua. Lisäksi kirjallisia asiantuntijalausuntoja toimitettiin runsaasti.

Kulttuuripoliittista selontekoa valmisteltiin 2023–204, ja se annettiin eduskunnalle marraskuussa 2024. Museoliitto osallistui selonteon valmisteluprosessiin mm. järjestämällä museoalalle tilaisuuden, johon osallistui selontekotyöryhmän puheenjohtaja, valtiosihteeri Elina Laavi. 

Museoliitto kritisoi lausunnossaan selonteon luonnoksesa museoiden ja kulttuuriperinnön suppeaa roolia selonteossa ja tulevassa kulttuuripolitiikassa. Lausunto korosti, että museot ovat merkittäviä kulttuuriperintötoimijoita, joilla on laajaa aluetaloudellista vaikuttavuutta. Museot ovat osa alueellista elinkeinopolitiikkaa, ja useissa Suomen kaupungeissa ne ovat rakenteellisesti tai toiminnallisesti osa kaupungin elinvoimaa tukevia rakenteita. Luonnos kulttuuripoliittiseksi selonteoksi ei kuitenkaan tunnista museoiden elinkeinopoliittista merkitystä, Museoliiton lausunnossa todettiin. Myös sivistysvaliokunnalle jätetyssä kirjallisessa lausunnossa todettiin, etteivät kulttuuripoliittisen selonteon toimenpiteet ja erityisesti selonteon jalkauttamisen tueksi aloitettu prosessi luovan talouden kasvustrategiaksi kohtele museotoimijoita hyvin.

Sivistysvaliokunta korostaa mietinnössään, että kulttuuriperintö tulee selonteossa huomioida vahvemmin: ”Kulttuuriperintö tulee nähdä myös itseisarvoisena voimavarana, eikä vain kulttuurin arvoketjun raaka-aineena. Kulttuuriperintöä suojataan muun muassa julkisia instituutioita ylläpitämällä: esimerkiksi kansalliset kulttuurilaitokset muodostavat infrastruktuurin, jotka tekevät Suomesta kokoaan merkittävämmän kulttuuritoimijan.”

Mietintö mainitsee keskeisiksi kulttuuriperintötoimijoiksi arkistot ja museot. Museot ovat myös tärkeä osa kuvataidekentän rakenteita, mietintö muistuttaa. ” Museoihin on kohdistettu suuria julkisia investointeja, joilla on tuettu edelleen aluetaloutta esimerkiksi osana kulttuurimatkailua sekä taiteilijapolitiikkaa. Nämä investoinnit on hyvä ottaa hyötykäyttöön mahdollisimman täysimääräisesti.” Mietintö nostaa esiin myös kultuuriperintötyön tärkeyden.

Sivistysvaliokunta esittää mietinnössä eduskunnalle kannanottoa, joka vahvistaa museoiden ja kulttuuriympäristötyön asemaa. Valiokunnan mukaan selonteon toimeenpanosuunnitelmassa tulee huomioida selonteista poiketen myös sillanrakentajat kuten galleristit, kääntäjät ja agentit sekä museot, kulttuuriympäristötyö ja arkkitehtuuri.

Kesäkuussa on julkaistu myös Luovan alan kasvustrategia 2025–2030.  Museoliitto on kritisoinut museoiden ja kulttuuriperinnön rajaamista strategian ja sen toimenpiteiden ulkopuolelle. Lopullisessa strategiatekstissä museoiden asema strategiassa on kohentunut, sillä se tunnistaa ja mainitsee museot osana tapahtuma-alaa sekä taide- ja kulttuuripalveluja. Museot ja galleriat kytkeytyvät alueen elinvoimaisuuteen ja houkuttelevuuteen mm. matkailukohteena.