Kehittääkseen Museoliiton toimintaa kartoitettiin jäsenten kokemuksia ja odotuksia liiton toiminnasta. Jäsenkyselyyn oli mahdollista vastata sekä postitse ja Internet-sivuilla. Kysely lähetettiin jäsenpostituksena 235 museolle ja siihen vastasi 74 museota.

Vastaukset jakautuivat museotyypeittäin
Kulttuurihistoriallinen museo 32
Erikoismuseo 19
Taidemuseo 14
Yhdistelmämuseo 7
Luonnontieteellinen museo 2

Edunvalvonta

Mitä asioita pidät edunvalvonnassa keskeisimpänä?
Museoalan merkityksen korostamista yhteiskunnassa pidettiin tärkeänä. Valtionosuusjärjestelmän turvaaminen ja siihen liittyvien taloudellisten resurssien lisäämistä pidettiin keskeisenä edunvalvonnassa. Museotyön tunnetuksi tekeminen päättäjien ja lainsäädännön suuntaan. Lausunnot ja kannanotot valtiotason sekä kuntatason suunnitelmiin ja päätöksiin ovat olennaisen tärkeitä. ’Viktigt att satsa på museipolitisk/kulturpolitisk bevakning (lagstiftning, riksdagens arbete etc). Museernas roll inom samhällsplaneringen bör stärkas!’

Miten Museoliiton edunvalvontaa tulisi painottaa?
Alaa koskevien ajankohtaisten ja keskeisten kysymysten esille tuominen ja esillä pitäminen. Painopiste siihen, että museot eivät ole kuluja tuottavia laitoksia, jotka rullaavat paikoillaan, vaan toimijoita, jotka tuottavat paljon erilaista abstraktia hyvää, joka kertautuu eikä katoa. Museoliiton tulee ylläpitää toimivia yhteyksiä ja tehdä uusia avauksia. Vaikuttamista median kautta voisi olla enemmän. Painopisteen pitäisi olla koko alan kehittämisessä.

Mitä museoalan kehittämiskysymyksiä pidät tällä hetkellä tärkeimpänä?
Museosta tulisi kehittää voimakas ja houkutteleva brändi. Edunvalvontaa mahdollisissa lomautuskysymyksissä, museoiden yhdistämiskysymyksissä sekä yleinen edunvalvonta siinä, että museoille tarkoitetut valtionosuudet myös tulisivat museoiden käyttöön. Valtionosuusjärjestelmän edelleen kehittäminen ja turvaaminen museoille sekä digitaalisten ja Internet palvelujen edelleen kehittymisen turvaaminen. Kokoelmayhteistyö ja KDK-hanke (Kansallinen digitaalinen kirjasto). Digitalisointi, kokoelmien liikkuvuus, yhteensovittaminen eri museoiden kesken, päällekkäisyyden purkaminen, kansainvälinen yhteistoiminta, näyttelyiden kierrättäminen ympäri maata. Museoalan ja museotyön tunnettuuden ja arvostuksen lisäämistä pidettiin tärkeänä. Kestävän kehityksen ohjelmia sekä käytännönläheisyyttä niiden toteuttamisessa. Laajasti nähtyä saavutettavuusajattelua (yleisön kohtaaminen ja sisällöllinen saavutettavuus) sekä museopedagogisen ajattelun kehittäminen koettiin tärkeäksi.

Koulutus

Miten koulutustarjonta kohtaa museonne henkilökunnan koulutustarpeet?
Monet koulutuksista ovat peruskoulutusta alalle eli sopivat vähän aikaa alalla olleille. Ehdotuksina koulutusteemoiksi jo pidempäänkin museossa työssä oleille voisivat olla kulttuuriympäristön vastuualueet 2010-luvulla – markkinointi- ja viestintä sekä varainhankinta. Museomestarikoulutukselle olisi kysyntää, muuten tarjonnasta on löytynyt sopivia kursseja tarpeisiimme. Koulutuksen hyödyntämistä ovat rajanneet koulutusmatkoista johtuvat kulut. Erityisen hyvinä pidettiin yleisötyöhön ja museopedagogiikkaan sekä perustyöhön (kokoelmat, museotekniikka) liittyviä koulutuksia. Koulutustarjonta on vastannut hyvin henkilökunnan tarpeita. Hyviä verkkokursseja.

Minkälaisista teemoista haluaisitte enemmän koulutusta?
Toivottiin museon rahatalouden hoitoon ja avustusten hakemiseen liittyviä kursseja sekä markkinointikursseja. Näyttelytekniikan uudet ratkaisut esim. valaistussysteemit ja turvallisuuskysymykset kiinnostaisivat. Kansainvälinen yhteistyö ja siihen liittyvät tehtävät ja ongelmat. Asiasanoitus, markkinointi ja mainonta, tiedottaminen, taloushallinto, tekijänoikeudet. Museologian syvempiä keskustelufoorumeita. Kuva-arkistojen koulutustilaisuuksia. Museomestarin koulutus olisi kovin ajankohtainen. ’Museipedagogik på svenska. Marknadsföring för mindre museer med nya medier på svenska.’

Mitkä koulutuksen toteutumismuodot soveltuvat parhaiten museollenne (seminaari, kurssi jne.)?
Yhden päivän koulutustapahtumaa kannatti 71,2 % vastaajista. Kahden päivän koulutusta suosi 38,4 %. Lähipäivien, etätyöskentelyn ja verkkokurssin yhdistelmää piti parhaiten museolleen soveltuvana 39,7 %. Verkkokurssia jossa ei lähitapaamista suosi 24,7 % vastaajista.

Muut mitkä?
Käytännön museotyön koulutusta eri ammattiryhmille jonkun museon yhteydessä, jolloin tutustuttaisiin kyseisen museon työhön, toimintatapoihin ja tiloihin. ’Era utbildningar är genomgående för dyra för små museer och ordnas oftast i huvudstadsregionen. Blir dyrt att komma från mindre orter. Ingenting ordnas på svenska.’

Viestintä

Mitä odotat Museoliiton viestinnältä?
Museoliiton viestinnältä toivottiin ajankohtaisuutta ja voimakasta museoiden esille tuomista. Toivottiin enemmän yhteyksiä mediaan päin ja monenlaisiin viestimiin esim. Kunta-lehteen vetävä juttu museoalasta. Museoalan yhteisten kannanottojen esille tulo ja näkyminen mediassa – keskustelun herättäjä – museoalan yhteiskunnallisen merkityksen esille nostaminen mediassa koettiin aina vain tärkeämpänä. Toivotaan ajankohtaista tietoa museoista ja niiden näyttelyistä – näkyvyyttä eri medioissa, muuallakin kuin museopiireissä – tietoa ulkopuolisille – avoimuutta.

Mitkä ovat tärkeimmät tietolähteet?
Kysymykseen vastasi 70 museota. Juliusta piti tärkeimpänä tietolähteenään 37 vastaajaa, verkkosivuja 28, museopostia 21, Museo-lehteä 18. Sähköposti sai 11 mainintaa ja jäsenkirje viisi.

Minkälaista tietoa kaipaat lisää?
Edunvalvonnasta ja lakimiespalveluista kaivattiin lisää tietoa. Toivottiin opastusta avustusten hakemisessa. Museo-lehteen kaivattiin juttuja suuren maailman tuulista. Toivottiin kävijätutkimuksia hiukan useammin ja museotrendi-tutkimuksia. Tietoja muiden museoiden arjesta ja käytännöistä. Taidemuseoalasta erityisesti ja alan kansainvälisestä kehityksestä yleensä toivottiin tietoa.

Museo-lehti
Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Kesä- ja talvinumerot on tarkoitettu museoalan asiakaslehdiksi. Kaksi muuta ammattinumeroiksi.
Museolehteä luki 98,6 % jäsenkyselyn vastaajista. Vastaajista 1,4 % ei lukenut Museo-lehteä.

Syinä lukemattomuuteen olivat :
Paljon ammattimuseoita ja palkattua henkilöstöä koskevaa asiaa, joista vapaaehtoisvoimin hoidettavat museot eivät hyödy. Selailen, en varsinaisesti lue – sisältö ei ehkä kolahda minulle. Joskus kädet ovat niin täynnä työtä, että aika ei aina riitä. Luemme lehteä mielellämme, mutta sen saavutettavuudessa on parantamisen varaa. Epäselvää on se, mikä on ajateltu Museo-lehden kohderyhmäksi.

Museo-lehden saatavuutta pyritään edistämään jakelua
kehittämällä. Lukisitko Museo-lehden mieluiten?
Kysymykseen vastanneista 79,7 % lukee Museo-lehden mieluiten työpaikalla.
Kotiin kannettuna 23 % ja verkkolehtenä Internetissä 14,9 % vastaajista.

Minkälaisia aihepiirejä toivoisit Museo-lehdessä käsiteltävän?
Tavallisten työntekijöiden arkea laman keskellä. Näyttelyprojekteja ja niiden kehittelyä, ajankohtaista tietoa museoalasta ja museokuulumisia naapurimaista. Kansainvälisyyttä, näyttelyraportteja, käytännön juttuja tyyliin näyttelyrakentaminen suunnittelusta avajaisiin. Eri museoiden toiminnan esittelyä. Ulkomaisten museokohteiden esittelyä.

Julius
Museoliiton jäsenlehti Juliusta luki kyselyyn vastanneista 94,6 %. Sitä ei lukenut
6,8 %. Syitä Juliuksen lukemattomuuteen oli, ettei lehden ilmestyessä sisältö ollut enää ajankohtainen ja tieto oli saavuttanut lukijan jo toista kautta. Osa museoiden henkilökunnasta ei tuntenut ollenkaan Juliusta. Lehti tuli toimistolle, eikä kiertänyt museon muissa toimipisteissä. Juliusta pidettiin vaikeasti lähestyttävänä eikä lehden ulkoasu houkutellut tarttumaan lehteen.

Museoalan ajankohtaisista asioista Juliuksen kautta tietoa oli saanut 87,1 % vastaajista. 12,9 % ei ollut saanut Juliuksesta ajankohtaista tietoa museoalasta. Lisää tietoa kaivattiin käynnissä olevista kehityshankkeista esim. näyttely- tai taidekasvatushankkeet ja museotoiminnan eri osa-alueisiin liittyvistä hankkeista.

Vuoden 2010 aikana Julius-lehti tullaan korvaamaan osittain / kokonaan
sähköisellä uutiskirjeellä, jonka jäsenmuseoiden työntekijät
voivat tilata sähköpostiinsa. Pidätkö uudistusta hyvänä?
Uudistusta hyvänä piti 64,3 % vastaajista. Sitä vastusti 48,6 %. Uudistusta vastustaneissa oli yhdeksän vastausta, joissa oli vastattu sekä kyllä ja ei. Uudistuksella olisi siis puolensa ja puolensa.

’Periaatteessa kannatan ilman muuta sähköiseen viestintään siirtymistä jo paperinsäästöllisistä syistä. Ongelma vain on sähköpostin valtava määrä ja kaiken hukkuminen sinne. Julius on ollut hyvä viedä kahvipöytään, jossa käytännössä kaikki kahvittelijat ovat siihen vähin erin tutustuneet. Käytännön kokemuksesta tiedän, että uutiskirjeet hyppää yli ja kuvittelee palaavansa myöhemmin – eikä koskaan palaa.’

Verkkoviestintä
Miten toivoisit Museoliiton kehittävän nettisivuja (museoliitto.fi ja museot.fi ja verkkoviestintää?)
Museoliiton verkkoviestinnältä toivottiin ajankohtaisuutta. Museoliitoin sivujen arveltiin kiinnostavan ehkä eniten ammattilaisia ja niitä voisi kehittää yleisöystävällisemmiksi ja sen myötä vaikuttaa ihmisten mielikuviin museoista. Sivujen tunnettuutta olisi hyvä lisätä vaikka jollain kampanjalla. Verkkosivujen ruotsin- ja englanninkielen versioita toivottiin laajemmiksi.

’Stora brister i svenska versionen av sidorna. Endast liten grundinformation fås på svenska. Ingen information på svenska om t.e.x. de lokala museerna och evenemang mm. Vi är ändå ett tvåspråkigt land. Ni tycks heller inte tycka att det är viktigt för utlänningar att läsa om våra museer, eftersom det finns ganska litet material på engelska.’
Sivustojen uudistusta pidettiin hyvänä asiana ja sen katsottiin selkeyttävän huomattavasti museot.fi-sivujen käyttöä. Toivottiin että sivujen esteettömyyteen kiinnitetään huomiota.

Miten toivoisit kehitettävän Museopostia ja Näyttelypostia?
Museopostin nopeaa ja laajaa jakelua arvostetaan. Museopostissa on usein museoiden tiedotteita, jotka eivät koske/kosketa kaikkia. Toivottiin enemmän harkintaa tiedotteiden lähettäjiltä. Pidettiin hyvänä, että näyttelyt ovat näyttelypostissa. Museopostin ja näyttelypostin jakoa pidettiin toimivana. Museopostiin kaivattiin alan keskustelua.

Palvelut

Minkälaisia palveluita toivoisit Museoliitolta saavasi?
Toivottiin lakimiespalveluita, harjoittelupaikkojen välitystä, kontakteja palvelujen tarjoajiin (tietoja referensseistä). Konsultointiapua ongelmatapauksissa ja esimerkkejä hyvistä käytännöistä. Museoliiton palveluna pidettiin ensisijaisesti edunvalvontaa: sekä alan suhteen että tarvittaessa kannanottoina alueellisiin tai omaa museota koskeviin tilanteisiin: näissä tärkeää on ajantasaisuus, selkeys, ärhäkkyys ja byrokraattisuuden poissaolo. Toivottiin laajaa tiedottamista best practices -asioista: kuka tekee/on tehnyt mitä, millaisia kokemuksia on ollut. Tukea esim. kamppailuissa kuntatyönantajan kanssa. Jo olemassa olevien palveluiden kehittämistä pidettiin tärkeänä.

Mitä Museoliiton markkinointitarkoituksessa järjestettyjä yhteishankkeita pidät tarpeellisena?
Vastaajista 85,7 % piti Valtakunnallista museoviikkoa tärkeänä.
Sähköinen näyttelykalenteri oli tärkeä 80 %:lle vastanneista. Vuoden museojulkaisukilpailu keräsi taakseen 55,7 %:n kannatuksen ja Kirjamessut 37,1 % kannatuksen.

Millä tavoin toivoisit Museoliiton markkinoivan museoita?
Museoliiton toivottiin profiloituvan valtakunnan tiedotusvälineissä. Toivottiin kansainvälistä markkinointia. Markkinointiponnistukset alan puolesta pitäisi kohdentaa rahoittajiin, kuntiin eli tahoihin, jotka mahdollistavat museoiden toiminnan. Museoiden medianäkyvyyttä parantamalla, museoiden yleisemmällä markkinoinnilla, museoiden, niiden osaamisen ja tehtäväkentän tunnetuksi tekemisellä. Saisikohan museoita näkymään enemmän telkkarissa? Kysyttiin.

Haluaisitko muuttaa jotain Museoliiton toiminnassa? Mitä?
Toivottiin toimintaa myös maakunnissa, ei yksistään Helsingissä. Aloitteellisempaa roolia keskustelujen avaajana toivottiin. Liitto voisi tulla enemmän julkisuuteen ja pitää museoiden puolta. Useammin kantaa tärkeisiin asioihin – julkisia kannanottoja – enemmän näkyvyyttä.

Onko tahoja, joiden kanssa toivoisit Museoliiton kehittävän yhteistyötä?
Mitkä?
Yhteistyötahoina mainittiin: julkaisuvälineet, ravintola- ja matkailuala, liike-elämä, koulut, kulttuurin tallentajat – kirjastot ja arkistot, Kuntaliitto. Kotiseutuliittoa ja Museovirastoa pidettiin luontevina kumppaneina. Samarbete med turismorganisationer för marknadsföring och produktutveckling. Samarbete med Suomen kotiseutuliitto och Finlands svenska hembygdsförbund – viktigt även med tanke på samarbete med icke-professionella museer.