17.4.2025
|Uncategorized
Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattilaiset
Kulttuuriperintöalan työnkuvia museossa
Kulttuuriperintöalan ammattilaiset edistävät kulttuuri- ja luonnonperinnön sekä taiteen saavutettavuutta ja säilymistä. Työhön kuuluu kulttuuriperinnön keräämistä, tallentamista, tutkimista ja esittellemistä yhteisöille ja yksilöille sekä tuleville sukupolville. Alan osaaminen on eriytynyt useisiin monipuolisiin asiantuntijatehtäviin, jotka kaikki tähtäävät sivistyksen, hyvinvoinnin, yhdenvertaisuuden ja demokratian edistämiseen. Suurin osa kulttuuriperintöammattilaisista työskentelee museoissa. Museotoiminta ylläpitää ja vahvistaa yksilöiden ja yhteisöjen ymmärrystä sekä osallisuutta kulttuurista, historiasta ja ympäristöstä. Tekemällä kulttuuriperintöä saavutettavammaksi ja luomalla oppimisen paikkoja kulttuuriperintöalan ammattilaiset tukevat kulttuurin kokemisessa ja kohtaamisessa.
Museoalalla työskentelee Suomessa noin 3 000 henkilöä. Vuonna 2023 Suomen ammatillisesti hoidetuissa museoissa henkilötyövuosien lukumäärä oli yhteensä 2 836. Museoissa työskenteli vakituisia, päätoimisia työntekijöitä henkilötyövuosina yhteensä 2 060, joista päätoimisia museoammatillisia työntekijöitä henkilötyövuosina yhteensä 1 282.
Kokoelmatyö
Museot eivät olisi museoita ilman kokoelmiaan. Kokoelmatyö on museon ydintehtävä. Amanuenssit, tutkijat tai muut kokoelmien parissa työskentelevät ammattilaiset luetteloivat museoaineiston tietokantaan ja kirjaavat kaiken siihen liittyvän oleellisen tiedon. Kokoelmatyötä tekevien perustehtäviin kuuluu myös aineistoon liittyvä tutkimus. Valokuvaajien vastuulla on museoaineiston kuvaaminen. Konservaattorit puolestaan tekevät aineistolle kuntotarkistuksen sekä hoitavat aineiston konservointia. Työnkuvia ovat mm. kokoelma-amanuenssi, tutkija, intendentti, näyttelymestari, konservaattori, valokuvaaja, arkistoamanuenssi, projektitutkija, museoassistentti ja tutkimusapulainen.
Näyttelytyö
Näyttelytyö on yleisölle tutuin ja näkyvin museon tehtävistä. Museoiden omat kokoelmat ja arkistot ovat usein avainasemassa näyttelyitä suunniteltaessa. Museoiden profiilista riippuen näyttelytoiminta voi kohdistua ajankohtaisiin tai historiallisiin tapahtumiin ja ilmiöihin. Näyttelyn kokoamiseen tarvitaan monipuolisesti museoalan osaamista: sisältösuunnittelua, tutkimusta, kokoelma- ja arkistotyötä, konservointia, yleisötyötä, näyttelytekniikkaa, viestintää ja markkinointia. Näyttelyiden parissa työskentelevät mm. näyttelypäällikkö, intendentti, tuottaja, kuraattori, amanuenssi, museomestari, registraattori, lavastaja, opas ja museolehtori.
Asiakaspalvelu
Asiakaspalvelu on yksi näkyvimmistä museoalan työnkuvista. Asiakaspalvelijat ovat museoiden käyntikortteja; he kohtaavat kävijän ja vaikuttavat merkittävästi mielikuviin museosta. Työnkuvia ovat mm. lipunmyyjä, opas, museoemäntä, museoisäntä, museovalvoja, museovirkailija, palveluvastaava, asiakaspalveluvastaava, asiakaspalvelukoordinaattori ja asiakaspalvelutyöntekijä. Työtä tekevät sekä kokeneet museoalan ammattilaiset että alalle opiskelevat. Työhön voi sisältyä museovieraiden neuvontaa, näyttelyjen valvomista, tila- ja opasvarausten hallinointia, ryhmien palvelua sekä museon yleisestä viihtyvyydestä ja turvallisuudesta huolehtimista.
Kulttuuriympäristö ja aineeton kulttuuriperintö
Museoilla on useita kulttuuriympäristöön ja aineettomaan kulttuuriperintöön liittyviä tehtäviä. Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä tai elinympäristöä, kuten muinaisjäännöksiä, rakennuksia ja kokonaisia kaupunkeja. Kulttuuriympäristöön liittyviä tehtäviä hoitaa mm. arkeologit ja rakennustutkijat. Aineeton kulttuuriperintö on elävää perintöä, joka on läsnä ihmisen arjessa ja juhlassa. Aineetonta kulttuuriperintöä pitää suojella, mikä edellyttää tutkimusta, tallentamista ja kouluttamista. Tätä työtä museoissa tekee mm. museoamanuenssit, museolehtorit, tutkijat ja valokuvaajat.
Yleisötyö
Yleisötyön tarkoituksena on vahvistaa museon ja kävijän välistä suhdetta edistämällä museon palvelujen osallisuutta ja saavutettavuutta sekä luomalla kohtaamisen ja oppimisen paikkoja museokävijälle. Työnkuvia ovat mm. yleisötyöpäällikkö, museolehtori, opas, intendentti ja palveluvastaava. Työhön kuuluu mm. tapahtumien järjestäminen, työpajatoiminta, opaspalvelut sekä varhaiskasvatus- ja kouluyhteistyö. He toteuttavat yleisötyötä ja pedagogista toimintaa tiiviissä yhteistyössä museon kokoelmista ja näyttelyistä sekä asiakaspalvelusta ja viestinnästä vastaavien ammattilaisten kanssa. He tekevät toiminnan kehittämistyötä myös yhteistyössä asiakkaiden kanssa.
Hallinto
Museohallinnon ammattilaiset edistävät museoiden sisältötyötä ja kehittymistä sekä henkilöstön hyvinvointia ja joustavaa osaamisen täydentämistä. Pienemmissä museoissa hallinnolliset, taloudelliset ja juridiset tehtävät hoitaa museonjohtaja. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi HR eli henkilöstöhallinto, taloushallinto, kuten palkanlasku ja muu rahaliikenne sekä raportointi. Suuremmissa museoissa hallinnollisia tehtäviä varten on palkattu erikseen henkilöstöä. Nimikkeitä ovat esimerkiksi henkilöstöpäällikkö ja talousjohtaja. Muihin hallinnollisiin ja tukitehtäviin voidaan edellä mainittujen lisäksi lukea myös PR- ja viestintä, asiakaspalvelu, asiakirjahallinta, IT sekä yleiset sihteerityöt.
Viestintä ja markkinointi
Museoviestinnän ammattilaiset tuottavat tietoa museossa tehtävästä työstä ja sen merkityksellisyydestä yleisölle ja yhteiskunnalliseen keskusteluun. Markkinoinnin ammattilaiset kehittävät sidosryhmäyhteistyötä ja houkuttelevat museoon nykyisiä ja uusia kävijöitä. Viestinnän ja markkinoinnin tehtävissä työskentelee mm. viestintäpäällikkö, viestintäkoordinaattori, tiedottaja, verkkomediasuunnittelija, markkinointikoordinaattori ja yhteistyöpäällikkö. Työnkuvaan voi kuulua monikanavaista sisällöntuotantoa, kampanjointia, kävijätutkimusten toteuttamista, mainosyhteistyötä sekä viestintä- ja markkinointistrategian suunnittelua ja toteuttamista.
Museoalalle kouluttautuminen
Museoissa ja kulttuuriperintöalalla työskentelee ihmisiä monilta koulutusaloilta. Alan ammattilaisten yleisimmät tutkintonimikkeet ovat yliopistosta valmistuneilla filosofian maisteri ja humanististen tieteiden kandidaatti. Museo- ja kulttuuriperintöalalle valmentavia yliopistojen pääaineita ovat pääasiassa historian, kulttuurin- ja taiteentutkimuksen opintoalat, mutta myös muilta koulutusaloilta päädytään alan ammattilaisiksi. Luonnontieteellisissä museoissa työskentelevillä pääaine on usein luonnontieteistä.
Ammattikorkeakoulun puolelta konservaattorin tai artenomin tutkinnot ovat yleisiä museo- ja kulttuuriperintöalalla. Yhdistävänä opintotaustana monella on museologian opinnot. Museolain mukaan museoissa täytyy olla tietty määrä henkilökuntaa, joilla on museologian perusopinnot suoritettuna. Museo- ja kulttuuriperintöalan tehtäväkentän laajentuessa on alalla kasvava tarve ammattilaisille, joilla on yhä monipuolisempi opintotausta. Vaikka niin sanotut perinteiset pääaineet pitävät edelleen pintansa, syntyy alalle samanaikaisesti myös uusia tehtäviä, joissa koulutustausta voi olla perinteisestä poikkeava.
Historiaa voi Suomessa opiskella yliopistotasolla Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistoissa sekä Åbo Akademissa.
Museologian opintoja tarjoaa Helsingin, Jyväskylän, Tampereen ja Turun yliopistot.
Suomessa konservointia opetetaan Metropolia Ammattikorkeakoulussa.
Artenomin koulutusta tarjoaa Hämeen ammattikorkeakoulu.
Lähteet:
Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto MALin verkkosivut: Työelämä ja osaaminen.
Museoviraston Museotilasto: Museoiden henkilökunta 2023.