Museoliiton säännöt
Suomen museoliitto on perustettu vuonna 1923 ja rekisteröity vuonna
1924 (n:o 8960). Uusitut säännöt on hyväksytty vuosikokouksessa 17.5.2011 ja rekisteröity Patentti- ja rekisterihallituksessa 16.3.2012.
1 §
Liiton nimi on Suomen museoliitto ry,
ruotsiksi Finlands museiförbund rf,
ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.
2 §
Suomen museoliiton tarkoituksena on toimia
museoita omistavien tai ylläpitävien yhteisöjen museotoimintaa tukevana,
yhteisiä tehtäviä hoitavana ja museoiden etuja valvovana yhdistyksenä. Liitto
edistää museolaitoksen yleistä kehitystä ja tunnetuksi tekemistä sekä toimii
jäsentensä yhteistyöelimenä.
3 §
Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto
harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa, tarjoaa alan täydennyskoulutus- sekä muita palveluja, järjestää neuvottelutilaisuuksia, tekee museoalan
kehittämiseen tähtääviä tutkimuksia, selvityksiä ja aloitteita, antaa
lausuntoja, suosituksia ja asiantuntija-apua sekä osallistuu museoalan
kansainväliseen yhteistyöhön. Koulutus- ja julkaisutoiminnalla voidaan myös
tukea liiton toimintaa.
4 §
Suomen museoliiton jäseniä ovat
liittojäsenet, kannattavat jäsenet ja kunniajäsenet. Liittojäseneksi voidaan
hyväksyä Suomessa toimiva, museotoimintaa harjoittava oikeuskelpoinen yhteisö.
Liittojäsenistö jakaantuu harjoittamansa museotoimen henkilökunnan
lukumäärän mukaan kolmeen jäsenluokkaan siten, että suurimmat kuuluvat I
liittojäsenluokkaan ja pienimmät III liittojäsenluokkaan.
Kannattavia jäseniä voivat olla liiton tavoitteita tukevat oikeuskelpoiset yhteisöt. Saavutetut jäsenoikeudet taataan aikaisemmin liittyneille tai kutsutuille jäsenille.
Kunniajäseniksi vuosikokous kutsuu museoalalla tai museotyön hyväksi erittäin ansiokkaalla tavalla toimineita henkilöitä. Vuosikokouksen päätöksen on oltava yksimielinen. Esityksen kunniajäsenistä tekee hallitus.
Hyväksyessään uuden jäsenen hallitus
päättää, mihin jäsenryhmään yhteisö kuuluu. Hallitus voi myös muuttaa jäsenen
suostumuksella jäsenluokkaa, mikäli jäsenen toiminnassa tapahtuva muutos sitä
edellyttää. Vuosikokous päättää jäsenryhmien mukaan määräytyvien jäsenmaksujen
perusteista ja suuruudesta. Kunniajäsenet on vapautettu jäsenmaksuista.
5 §
Hallitus voi yhdistyslaissa mainituin
perustein ja säädettyä menettelytapaa noudattaen erottaa jäsenen liitosta.
Erottamispäätöksestä voi valittaa vuosikokoukselle. Valitus on jätettävä
kirjallisesti liiton hallitukselle 30 päivän kuluessa erottamispäätöksen
tiedoksisaannista. Jäsen, joka kahden perättäisen vuoden aikana ei ole
suorittanut jäsenmaksuaan, voidaan katsoa eronneeksi liitosta.
6 §
Liiton asioita hoitaa ja sitä edustaa
hallitus, jonka toimikausi on varsinaisten vuosikokousten välinen aika.
Vuosikokous valitsee hallitukseen yhdeksi toimikaudeksi kerrallaan
puheenjohtajan ja kolmeksi toimikaudeksi kerrallaan kaksitoista jäsentä.
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan toimikaudeksi kerrallaan.
Jäsenistä on vuosittain erovuorossa kolmannes. Sama henkilö voidaan valita
hallituksen jäseneksi enintään kahdesti ja puheenjohtaja enintään kuudesti
peräkkäin. Hallituksen jäseniä valittaessa ei oteta huomioon toimintaa
puheenjohtajana eikä puheenjohtajaa valittaessa toimintaa hallituksen jäsenenä.
7 §
Hallitus kokoontuu tarpeen vaatiessa
puheenjohtajan tai tämän estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutsusta. Kutsu
on lähetettävä kirjallisesti kullekin jäsenelle vähintään seitsemän päivää
ennen kokousta.
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet jäsenistä sekä puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja on läsnä. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa arpa.
Hallitus voi asettaa keskuudestaan työvaliokunnan sekä nimetä toimikuntia tai jaostoja.
8 §
Liiton toimeenpanevana johtajana on
pääsihteeri, jonka tehtävänä on valmistella hallituksen kokouksissa
käsiteltävät asiat, panna toimeen tehdyt päätökset sekä johtaa liiton
toimistoa. Pääsihteeri huolehtii hallituksen valvomana liiton omaisuuden
hoidosta ja hyväksytyn talousarvion toteuttamisesta. Pääsihteeri edustaa liittoa
asioissa, jotka kuuluvat hänen tehtäviinsä.
Hallitus valmistelee vuosikokouksessa käsiteltävät asiat, vahvistaa toiminnalle ohjesäännöt, valitsee liiton pääsihteerin sekä muun vakinaisen henkilökunnan.
9 §
Liiton nimen kirjoittavat joko puheenjohtaja
tai varapuheenjohtaja yhdessä pääsihteerin kanssa.
10 §
Liiton toiminta- ja tilivuosi on
kalenterivuosi. Liiton kirjanpitoa ja hallintoa tarkastamaan valitaan
vuosikokouksessa kuluvaksi toimikaudeksi kaksi tilintarkastuslain mukaista tilintarkastajaa ja heille varamiehet. Tilintarkastajien
tulee jättää hallitukselle kertomuksensa kirjallisena neljä viikkoa ennen
vuosikokousta.
11 §
Liiton vuosikokous pidetään toukokuun
loppuun mennessä hallituksen määräämällä paikkakunnalla. Kokouskutsu on
lähetettävä jäsenille kirjallisesti viimeistään kahdeksan viikkoa ennen
kokousta.
Liiton kokouksissa ovat äänivaltaisia
liittojäsenten viralliset edustajat sekä ennen vuoden 1974 sääntömuutosta
liittyneet kannattavat jäsenet, joilla kullakin on yksi ääni. Muilla jäsenillä
ei ole äänioikeutta. Kukin liittojäsen saa lähettää kokoukseen edustajia
seuraavasti:
I luokan jäsen kolme
II luokan jäsen kaksi sekä
III luokan jäsen yhden.
Äänioikeus on vain jäsenmaksuvelvoitteensa täyttäneellä jäsenellä. Jäsenmaksut on maksettava ennen vuosikokousta. Liittojäsenen edustaja voi edustaa vain yhtä jäsentä ja käyttää vain yhtä ääntä.
12 §
Liiton vuosikokouksessa käsitellään
seuraavat asiat:
1. valitaan kokouksen puheenjohtaja,
sihteeri ja pöytäkirjan tarkistajat,
2. todetaan kokouksen laillisuus ja
päätösvaltaisuus,
3. esitetään edellisen vuoden tilinpäätös,
toimintakertomus ja tilintarkastajien lausunto,
4. päätetään tilinpäätöksen
vahvistamisesta,
5. päätetään vastuuvapauden myöntämisestä
hallitukselle ja muille tilivelvollisille,
6. määrätään jäsenmaksut seuraavaksi
toimintavuodeksi,
7. vahvistetaan toimintasuunnitelma ja
talousarvio kuluvalle toimintakaudelle,
8. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja
muut jäsenet erovuorossa olevien tilalle,
9. valitaan kaksi tilintarkastajaa ja
heille varamiehet,
10. määrätään hallituksen palkkiot ja
matkakorvausperusteet,
11. käsitellään muut kokouskutsussa
mainitut ja kokoukselle esitetyt asiat ottaen huomioon yhdistyslain määräykset
13 §
Ylimääräinen kokous kutsutaan koolle, kun
hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai jos vähintään kymmenen liittojäsentä
tai 1/10 koko jäsenmäärästä sitä kirjallisesti pyytää. Kutsu ylimääräiseen
kokoukseen on lähetettävä jäsenille kirjallisena vähintään kaksi viikkoa ennen
kokouspäivää. Kokouksessa käsitellään ainoastaan ne asiat, jotka kutsussa
mainitaan.
14 §
Näitä sääntöjä voidaan muuttaa liiton
vuosikokouksessa, jos muutoksesta on kokouskutsussa mainittu ja jos muutosta
kannattaa vähintään 3/4 annetuista äänistä.
15 §
Päätös liiton purkamisesta on tehtävä
varsinaisessa kokouksessa tai kahdessa vähintään kuukauden väliajoin
pidettävässä muussa kokouksessa, jos vähintään 3/4 äänestyksessä annetuista
äänistä kannattaa purkamisehdotusta. Liiton purkautuessa sen varat on
käytettävä liiton tarkoituksen edistämiseen liiton purkautumisesta päättäneen
kokouksen päätöksen mukaisesti.