Museoliiton säännöt

1 § 
Liiton nimi on Suomen museoliitto ry, ruotsiksi Finlands museiförbund rf, ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 

2 § 
Suomen museoliiton tarkoituksena on toimia museoita omistavien tai ylläpitävien yhteisöjen museotoimintaa tukevana, yhteisiä tehtäviä hoitavana ja museoiden etuja valvovana yhdistyksenä. Liitto edistää museolaitoksen yleistä kehitystä ja tunnetuksi tekemistä sekä toimii jäsentensä yhteistyöelimenä. 

3 § 
Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto harjoittaa edunvalvonta-, tiedotus- ja julkaisutoimintaa, tarjoaa alan täydennyskoulutus- sekä muita palveluja, järjestää neuvottelutilaisuuksia, tekee museoalan kehittämiseen tähtääviä tutkimuksia, selvityksiä ja aloitteita, antaa lausuntoja, suosituksia ja asiantuntija-apua sekä osallistuu museoalan kansainväliseen yhteistyöhön.

Liitto voi harjoittaa sääntöjen 2 §:ssä määrätyn tarkoituksensa tukemiseksi sellaista elinkeino- tai ansiotoimintaa, joka välittömästi liittyy liiton tarkoituksen toteuttamiseen tai jota on pidettävä taloudellisesti vähäarvoisena.

4 § 
Suomen museoliiton jäseniä ovat liittojäsenet, kannattavat jäsenet ja kunniajäsenet. Liittojäseneksi voidaan hyväksyä Suomessa toimiva, museotoimintaa harjoittava oikeuskelpoinen yhteisö. Liittojäsenistö jakaantuu harjoittamansa museotoimen henkilökunnan palkkasumman mukaan kolmeen jäsenluokkaan siten, että suurimmat kuuluvat I liittojäsenluokkaan ja pienimmät III liittojäsenluokkaan. 

Kannattavia jäseniä voivat olla liiton tavoitteita tukevat oikeuskelpoiset yhteisöt.

Kunniajäseniksi vuosikokous kutsuu museoalalla tai museotyön hyväksi erittäin ansiokkaalla tavalla toimineita henkilöitä. Vuosikokouksen päätöksen on oltava yksimielinen. Esityksen kunniajäsenistä tekee hallitus. Kunniajäsenellä on liiton kokouksissa puhe- ja läsnäolo-oikeus. 

Hyväksyessään uuden jäsenen hallitus toteaa jäsenmaksun suuruuteen perustuvan jäsenluokan. Jäsenmaksu ja sen mukainen jäsenluokka voi vaihdella jäsenen palkkasumman vaihtelun mukaisesti. Vuosikokous päättää jäsenryhmien mukaan määräytyvien jäsenmaksujen perusteista ja suuruudesta. Kunniajäsenet on vapautettu jäsenmaksuista. 

5 § 
Hallitus voi yhdistyslaissa mainituin perustein ja säädettyä menettelytapaa noudattaen erottaa jäsenen liitosta. Erottamispäätöksestä voi valittaa vuosikokoukselle. Valitus on jätettävä kirjallisesti liiton hallitukselle 30 päivän kuluessa erottamispäätöksen tiedoksisaannista. Jäsen, joka kahden perättäisen vuoden aikana ei ole suorittanut jäsenmaksuaan, voidaan katsoa eronneeksi liitosta. Jäsen voi omatoimisesti erota liitosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti liiton hallitukselle.

6 § 
Liiton asioita hoitaa ja sitä edustaa hallitus, jonka toimikausi on varsinaisten vuosikokousten välinen aika. Vuosikokous valitsee hallitukseen yhdeksi toimikaudeksi kerrallaan puheenjohtajan ja kolmeksi toimikaudeksi kerrallaan kaksitoista jäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan toimikaudeksi kerrallaan. Sama henkilö voidaan valita hallituksen jäseneksi enintään kahdesti ja puheenjohtaja enintään kuudesti peräkkäin. Hallituksen jäseniä valittaessa ei oteta huomioon toimintaa puheenjohtajana eikä puheenjohtajaa valittaessa toimintaa hallituksen jäsenenä. 

7 § 
Hallitus kokoontuu tarpeen vaatiessa puheenjohtajan tai tämän estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutsusta. Kutsu on lähetettävä kirjallisesti kullekin jäsenelle vähintään seitsemän päivää ennen kokousta. 

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet jäsenistä sekä puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja on läsnä. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa arpa. 

Hallitus voi asettaa keskuudestaan työvaliokunnan sekä nimetä toimikuntia. 

8 § 
Liiton toimeenpanevana johtajana on toimitusjohtaja, jonka tehtävänä on valmistella hallituksen kokouksissa käsiteltävät asiat, panna toimeen tehdyt päätökset sekä johtaa liiton toimistoa. Toimitusjohtaja huolehtii hallituksen valvomana liiton omaisuuden hoidosta ja hyväksytyn talousarvion toteuttamisesta. Toimitusjohtaja edustaa liittoa asioissa, jotka kuuluvat hänen tehtäviinsä. 

Hallitus valmistelee vuosikokouksessa käsiteltävät asiat, vahvistaa toiminnalle ohjesäännöt, valitsee liiton toimitusjohtajan sekä muun vakinaisen henkilökunnan. 

9 § 

Liiton nimen kirjoittaa toimitusjohtaja tai hallituksen oikeuttama muu toimihenkilö yksin, hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja hallituksen muu jäsen, kaksi yhdessä.

10 § 
Liiton toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi. Liiton kirjanpitoa ja hallintoa tarkastamaan valitaan vuosikokouksessa kuluvaksi toimikaudeksi tilintarkastuslain mukainen tilintarkastaja ja varatilintarkastaja. Mikäli tilintarkastajaksi valitaan tilintarkastusyhteisö, varatilintarkastajaa ei tarvitse valita. Tilintarkastajan tulee jättää hallitukselle kertomuksensa kirjallisena neljä viikkoa ennen vuosikokousta. 

11 § 
Liiton vuosikokous pidetään toukokuun loppuun mennessä hallituksen määräämällä paikkakunnalla. Kokouskutsu on lähetettävä jäsenille kirjallisesti viimeistään kahdeksan viikkoa ennen kokousta. 

Liiton kokouksissa ovat äänivaltaisia liittojäsenten viralliset edustajat. Muilla jäsenillä ei ole äänioikeutta. Kukin liittojäsen saa valtuuttaa kokoukseen edustajia seuraavasti:  

I luokan jäsen kolme 
II luokan jäsen kaksi sekä 
III luokan jäsen yhden. 

14 § 
Näitä sääntöjä voidaan muuttaa liiton vuosikokouksessa, jos muutoksesta on kokouskutsussa mainittu ja jos muutosta kannattaa vähintään 3/4 annetuista äänistä. 

15 § 
Päätös liiton purkamisesta on tehtävä varsinaisessa kokouksessa tai kahdessa vähintään kuukauden väliajoin pidettävässä muussa kokouksessa, jos vähintään 3/4 äänestyksessä annetuista äänistä kannattaa purkamisehdotusta. Liiton purkautuessa sen varat on käytettävä liiton tarkoituksen edistämiseen liiton purkautumisesta päättäneen kokouksen päätöksen mukaisesti.