Suomen museoliitto, Suomen Teatterit  ja Suomen Sinfoniaorkesterit ry vetosivat Suomen Kuntaliittoon  22.10.2007 kulttuurilaitosten toiminnan turvaamiseksi. Järjestöillä on huoli siitä, etteivät kunnat osoita henkilötyövuosiin osoitettua korotusta kulttuurilaitosten määrärahoihin.

Vuonna 1992 säädetyt teatteri- ja orkesterilaki sekä museolaki ovat olleet erittäin tärkeitä suomalaiselle kulttuuritoiminnalle. Ne ovat puutteineenkin auttaneet maamme kulttuuriverkon säilymistä jopa 1990-luvun laman yli. Teatteri- ja orkesterilain sekä museolain toimivuutta täydentää hyvin vuonna 2005 säädetyt täsmennykset henkilötyövuoden hinnan korjaamisesta lain edellyttämälle tasolle vuosina 2008-2010. Tämän korjauksen toteuttaminen on maamme kulttuuritoiminnan kannalta elinehto.

Henkilötyövuoden hinnan tarkastamisella eduskunta on tarkoittanut parantaa maamme kulttuurilaitosten toimintaedellytyksiä. Tämä erinomainen tavoite uhkaa jäädä toteutumatta siksi, että kunnat eivät mahdollisesti ole osoittamassa kasvua ao. laitosten määrärahoihin. Näitä suunnitelmia on useiden kaupunkien budjettiehdotuksissa erityisesti kunnallisten taidelaitosten ja museoiden  osalta.

Suomen Teatterit ry, Suomen Sinfoniaorkesterit ry ja Suomen museoliitto ry vetoavat Suomen Kuntaliittoon, että se tekisi voitavansa eduskunnan tahdon toteuttamiseksi kulttuurilaitosten toimintaedellytysten turvaamiseksi ja kuntien saamiseksi mukaan tekemään asiassa oman osuutensa.

Perusteluina esitämme seuraavaa:

Kulttuurilaitos on luovuuden ja dynaamisuuden moottori:

Monissa tutkimuksissa on todettu, että kulttuurilaitos tuo paikkakunnalle merkittävän dynaamisen potkun lisäämällä luovuuden ja innovatiivisuuden kasvualustaa paikkakunnalla toimivien taiteilijoiden ja kulttuurilaitosten kautta. Euroopan Komission selvityksessä Economy of Culture in Europe (2006) todetaan, että kulttuuri ja luova toiminta ovat Euroopan talouden ja yhteiskunnallisen kehityksen veturi.

Kulttuurilaitos on hyvä investointi:

Sekä kansainvälisissä että kotimaisissa tutkimuksissa on todettu, että kulttuurilaitokseen investoitu euro tulee takaisin paikallistalouteen 1,8-kertaisena. Tässä ovat mukana sekä suorat talousvaikutukset palkkojen ja niistä tulevien verojen, valtion tukien muodossa että kulttuuritoiminnan laajat kerrannaisvaikutukset esimerkiksi matkailutulojen, erilaisten paikkakunnalle suuntautuvien ostojen jne. muodossa.

Kulttuuritarjonta – tärkeä kaupungin vetovoimatekijä:

Laajassa suomalaisessa kulttuurilaitostutkimuksessa (Suomen Kuntaliitto, Suomen Teatteriliitto, TeaK ja Chydenius Instituutti) todetaan kulttuuritarjonnan suuri merkitys kaupungin houkuttelevuuden kannalta, kun yritykset ja työvoima hakevat sijoittumispaikkaansa. Kun korkeasti koulutettua työvoimaa tarvitsevat yritykset harkitsevat sijoittumistaan, ne antavat suuren arvon kulttuuritarjonnalle tulevalla paikkakunnallaan.

Kulttuurilaitos tuo paikkakunnalle valtion rahaa:

Kun teatteri tai orkesteri on teatteri- ja orkesterilain piirissä, se saa laitoksessa tehtyä henkilötyövuotta kohti 37 % valtion apua ko. henkilötyövuoden hinnasta, joka vuonna 2008 tulee olemaan noin 39 000 € ja museoiden osalta 48 00 €. Tämä tuki tulee lainsäädännön mukaan kaupungille vain ja ainoastaan siinä tapauksessa, että kaupungissa on lain piiriin hyväksytty museo, teatteri tai orkesteri. Kaupungin panostuksen alentaminen uhkaa pienentää tätä avustusta olennaisesti.

Kulttuurilaitos on tärkeä lasten ja nuorten kasvattaja:

Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet sen merkityksen, mikä elävällä esittävällä taiteella on kasvavan lapsen ja nuoren tasapainoiselle kehitykselle. Tämän toiminnan arvostaminen on investointi tulevaisuuteen.

Kulttuurilaitos tuottaa hyvinvointia:

Tärkein kulttuurilaitosten merkitys on kuitenkin niiden tuottamat elämykset katsojilleen. Taide tuo iloa ja virkistystä, tunne-elämän rikkautta ja innostavaa virikkeellisyyttä paikkakunnan asukkaille. Tätä arvoa on vaikea rahassa mitata!

Kuntaliiton vastaus

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväisen mukaan Kuntaliitto on viestittänyt kunnille Kuntataloustiedotteessa nousseista valtionosuuksista. Mitään erillisiä kohdennussuosituksia kulttuurilaitoksille hän ei kuitenkaan Kuntaliiton katso voivan tehdä.